Filosofit Troy Cross ja Andrew Bailey kirjoittivat muutama vuosi sitten lyhyen käsikirjoituksen, jossa he esittävät hieman poikkeuksellisen johtopäätöksen bitcoininista: jos louhinnan päästöjä halutaan alas, pitäisi saada lisää louhintaa. Miten ihmeessä? Cross ja Bailey lähtevät liikkeelle empiiris-teoreettisesti pätevästä ajatuksesta, jonka mukaan louhijat muodostavat käytännössä hyvin homogeenisen toimialan. Jos joku louhijoista onnistuu saamaan etumatkaa suhteessa muihin louhijoihin, muut louhijat kärsivät. Ts. jokainen A:n hankkima lisäyksikkö laskentaa johtaa siihen, että muiden osuus kokonaislaskentatehosta vähenee (ceteris paribus). Ne, jotka kantavat huolta louhinnassa käytettävän sähköntuotannon päästöistä, pitäisi siis louhia bitcoinia kestävällä energialla (jopa tappiolla). Louhintalaitteethan eivät itsessään tuota päästöjä, kuten eivät sähköautotkaan, vaan niiden päästöt ovat välillisiä (Sector 2). Jos oletetaan louhijoiden toimivan rationaalisesti ja osa louhijoista ei onnistu pyörittämään liiketoimintaansa kannattavasti, niin jokainen lisäyksikkö "kestävää" laskentatehoa vähentää määritelmällisesti louhinnan päästöjä. Cross ja Bailey ehdottavatkin, että ne bitcoinaajat, jotka ovat huolissaan louhinnan päästöistä, pitäisi yksinkertaisesti sijoittaa mahdollisimman "kestävään" louhintaan (sen sijaan, että eivät tee mitään ja/tai louhivat "kestämättömästi"). Tällä tavoin he voivat vähentää bitcoiniinsa liittyviä päästöjä. Kestävä louhinta on louhintamarkkinan laajuinen Pigou-vero, koska yksi lisäyksikkö kestävää louhintaa vähentää kaikkien muiden louhijoiden laskentatehon merkitystä (ja heikentää louhinnan kannattavuutta). Tämä on varsin erityislaatuista, koska louhijat muuttavat sähköä ikään kuin "yhdessä" laskennaksi ja laskennan "ostaa" monopsoni. Kaikki louhijat kilpailevat samasta ehdottoman rajallisesta resurssista. Markkinaehtoisesti tuettu kestävä louhinta voi siis olla tehokas keino leikata louhinnan päästöjä. Nimeä toinen vastaava toimiala? Ei niitä muita oikein tule mieleen. Cross ja Bailey arvioivat erilaisia keinoja vähentää louhinnan päästöjä ja rahoittaa kestävää louhintaa. Mielekkäin keino vaikuttaa olevan yhdistää bitcoin ja louhinta siten, että bitcoineri ostaa (julkisesti listatun) louhijan liikkeeseen laskemia arvopapereita. Tähän on useita käytännöllisiä syitä, kuten esimerkiksi pörssiyhtiöiden läpinäkyvyys, osakemarkkinoiden allokatiivinen tehokkuus ja laajempi vaikutus (vs. epätehokas paikallinen louhija). Toisaalta voi myös miettiä sitä, miten esimerkiksi muutoin tuuletettavaa tai soihdutettavaa (= polttoa ilman energian talteenottoa) metaania voidaan hyödyntää louhinnassa. Metaanin *hallittu* polttaminen on huomattavasti mielekkäämpää ja puhtaampaa kuin puhdas soihdutus. Louhinnan hiilineutraalius (ja lopulta hiilinegatiivisuus) on vain ajan kysymys. Lähde: Nic Carter, "Want Cleaner Bitcoin Mining? Subsidize It" https://lnkd.in/dqbzNcvJ

1. YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPI BITCOIN
KANNUSTINHYVITYKSIN
Troy Cross ja Andrew M. Bailey1
Joulukuu 2021
Yhteenveto
Ehdotamme tapaa sijoittaa bitcoiniin osallistumatta missään määrin ympäristön
kannalta kestämättömään bitcoinlouhintaan2
. Jos sijoitat yhtä suurella osuudella
kestävään louhintaan suhteessa bitcoinomistustesi kokoon ja kestoon, bitcoinisi ja
ympäristöystävällisen louhinnan sijoituksesi eivät yhdessä tuota nettokannustinta
louhia bitcoineja fossiilisilla energialähteillä. Arvioimme, että nykyisen hinnan,
laskentatehon, liikkeeseenlaskun ja transaktiomaksujen tasolla riittää, että
neljännesvuosittain noin 0,5 prosentin allokoiminen kestävään louhintaan riittää.
Toisin kuin muut ehdotukset vihreästi bitcoinista, meidän ehdotuksemme säilyttää
bitcoinin fungibiliteetin eli vaihdettavuuden eikä maksa itsessään mitään. Itse asiassa
se tarjoaa positiivisen tuotto-odotuksen.
Teemme kaksi oletusta. Ensinnäkin bitcoin on houkutteleva sijoituskohde
ympäristövaikutuksista huolimatta. Toiseksi hiilidioksidipäästöjä aiheuttava
bitcoinlouhinta on minimoitava. Lukijat, joiden mielestä bitcoinilla ei ole
minkäänlaista arvoa tai joiden mielestä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen
keskittymisessä ei ole mieltä, voivat lukea jotain muuta. Lukijoille, jotka jakavat nämä
oletukset, tarjoamme arvioitaviksi seuraavat näkökulmat:
1. Selitämme, miten bitcoinin omistaminen kannustaa louhintaan, myös
hiili-intensiiviseen louhintaan.
2
Suom. huom. – Louhinnan taloustieteestä yleensä, ks. P. Franco, 2015, Understanding Bitcoin: Cryptography,
Engineering and Economics, erit. 9. luku; L. Cocco & M. Marchesi, 2016, “Modeling and Simulation of the
Economics of Mining in the Bitcoin Market“, PLOS ONE; L. Schilling & H. Uhlig, 2019, “Some simple
bitcoin economics”, Journal of Monetary Economics 106: 16–26.
1
Alkuperäisestä suomentanut Thomas Brand. Löydät Crossin ja Baileyn kirjoittaman artikkelin osoitteesta
https://www.resistance.money/green/. Suomennos v1/2024-04-30. Voit lähettää kääntäjälle palautetta
sähköpostitse thomasbrand@gmx.com
1

2. 2. Osoitamme, miten vihreä louhinta, kun otetaan huomioon Bitcoin-verkon
toteuttama bitcoinin liikkeeseenlaskurakenne, vähentää muita louhijoita, myös
hiili-intensiivisiä louhijoita, lisäämästä louhintaa.
3. Osoitamme, miten nämä kaksi kannustinta voidaan tasapainottaa.
4. Laskemme tietyn bitcoinsijoituksen tasapainottamisen kustannukset.
5. Mainitsemme mahdollisia rahoitusvälineitä ja -palveluita, joiden avulla
tasapainon tavoittelu on sijoittajien näkökulmasta mielekästä.
6. Vertaamme ehdotustamme muihin esitettyihin vaihtoehtoihin.
Bitcoinsijoitus kannustaa louhimaan
Tällä hetkellä kaikki louhinnan kassavirta muodostuu lohkotuesta ja siirtomaksuista.
Tällä hetkellä louhijat saavat vuosittain lohkotukena noin 328 500 bitcoinia ja noin
18 000 bitcoinia siirtopalkkioina. Bitcoinmääräisen louhintatulon fiat-arvo riippuu
bitcoinin hinnasta, josta sijoittajat – joilla on bitcoinia hallussaan ja siten vähentävät
niiden tarjontaa – yhdessä vastaavat. Se, mikä voi vaikuttaa “steriililtä” (bitcoinin
omistaminen), on itse asiassa aktiivinen osa bitcoinin hinnanmuodostusta ja
louhinnan kannattavuutta. Louhinnan ulkoisvaikutukset ovat siis bitcoinin
omistamisen epäsuora seuraus.
Kuvio 1. Hintakannustin
Vihreä louhinta syrjäyttää muun louhinnan
Sijoittajat voivat kompensoida kannustimen, jonka heidän oma bitcoinomistuksensa
saa aikaan, louhimalla itse, kestävästi ja oikeassa suhteessa bitcoinsijoituksiinsa.3
Louhinta on nollasummapeliä. Kasvavat laskentateho ei johda suurempaan bitcoinien
3
“Kestävä louhinta” tai “vihreä louhinta” on tässä yhteydessä muuttuva käsite: ehdotuksemme ei ole ristiriidassa
eri määritelmien kanssa. Jotkut esimerkiksi ajattelevat, että louhija, joka hyödyntää muutoin soihdutettavaa
maakasua, joka muuttaa metaanin huomattavasti vähemmän haitalliseksi kasvihuonekaasuksi, hiilidioksidiksi,
on vihreää louhintaa. Toiset taas sulkevat sen pois. Ydinvoima aiheuttaa mielestämme samanlaisen kahtiajaon.
“Vihreällä” siis tarkoitamme sitä, mitä sinä pidät vihreänä. Sijoittajat, jotka noudattavat erityisiä
ESG-periaatteita, voivat soveltaa omaa määritelmäänsä “E:lle”. Emme käsittele tässä yhteydessä louhintaan
liittyviä “S”- ja “G”-komponentteja.
2

3. kokonaistuotantoon. Pikemminkin Bitcoin-protokolla määrittää bitcoinin
liikkeeseenlaskumäärän lohkoa kohti – tällä hetkellä 6,25 bitcoinia – ja säätää
louhinnan vaikeutta noin kahden viikon välein, jotta uusi lohko syntyy keskimäärin
10 minuutin välein. Tästä seuraa, että ajan kuluessa odotettavissa oleva palkkio
tietystä laskentatehon määrästä on kääntäen verrannollinen verkon laskentatehon
kokonaismäärään: mitä suurempi verkon yhteenlaskettu laskentateho on, sitä
vähemmän tietyllä laskentatehon määrällä saa bitcoineja.
Kuvio 2. Louhintapalkkiot4
Uusi vihreä louhinta tarkoittaa, että lohkot löytyvät nopeammin, mikä kasvattaa
louhinnan vaikeusastetta, mikä kasvattaa tietyn bitcoinmäärän louhimiseen tarvittavia
4
Suom. huom. – Louhinnassa puhdasta louhintatulo muodostuu lohkopalkkiosta. Lohkopalkkio koostuu
puolestaan kahdesta eri osatekijästä eli periodisesti puoliintuvasta lohkotuesta (engl. block subsidy) ja
markkinaehtoisista transaktiopalkkioista (engl. transaction fees). Yllä olevassa kuviossa on esitetty
yksinkertaisuuden vuoksi vain lohkotuki (joka on suomennettaessa viimeisimmän huhtikuussa 2024
tapahtuneen puoliintumisen jälkeen päivätasolla enää keskimäärin 450 BTC) , sillä markkinaehtoisten
transaktiopalkkioiden osuus ei vielä ole sekulaarisesti merkittävä louhijoiden tulonmuodostuksen kannalta.
3

4. energia- ja laitteistokustannuksia, mikä vähentää louhinnan kannustimia ja siten
pienentää louhinnan päästöjä.
Kuvio 3. Vaikeusrajoitin
On olemassa tasapainotila, jossa bitcoinsijoituksemme luoma kannustin louhintaan on
täsmälleen tasapainossa oman louhintamme aiheuttaman louhinnan vastaisen
kannustimen kanssa. Tämä on piste, jossa hiilipäästöjä aiheuttavalle louhijalle
(lohkopalkkion arvon nousu bitcoinin omistamisen kautta) aiheutuu kustannuksia
(lohkopalkkion voittamisen kustannukset kasvavat vihreän louhinnan ansiosta).
Nämä kaksi sijoitusta yhdessä eivät ole vaikuttaneet louhinnan kannattavuuteen
sinänsä, vaikka pidämmekin bitcoinia hallussamme.
Kuvio 4. Hintakannustin ja vaikeusrajoitin
Kannustinten tasapainopisteen löytäminen
Tasapainotila vallitsee silloin, kun yhden tahon osuus bitcoinin efektiivisestä
markkina-arvosta on yhtä suuri kuin hänen osuutensa laskentatehosta. Jos sinulla on
hallussasi x % kaikista bitcoineista ja suoritat myös x % kaikesta bitcoinlouhinnasta,
niin riippumatta siitä, mikä on x, louhinnan odotusarvo millä tahansa laskentateholla
4

5. on aivan sama kuin jos et omistaisi bitcoinia lainkaan etkä louhisi itse. Olet itse asiassa
louhinut kaiken louhintaan kannustavan osan, jonka bitcoinsijoituksesi loi.
Kuvio 5. Osuus markkina-arvosta = osuus laskentatehosta
Kuviossa 5 b ja e skaalautuvat yhdessä, mutta d pysyy vakiona. Louhijat eivät “näe”
sijoitustasi, koska bitcoinin hinnan ollessa tavallista korkeammalla tasolle, myös
vaikeusaste on yhtä lailla korkeammalla tasolla.
Kuinka paljon vihreään bitcoinlouhintaan pitäisi sijoittaa?
Seuraavaksi lasketaan vihreään louhintaan tarvittava yhteissijoitus. Kaikkien
hintakannustinten lähde on bitcoinin efektiivinen markkina-arvo. Bitcoinien arvioitu
kokonaismäärä on noin 15 miljoonaa, kun huomioidaan, että osa kolikoita on
peruuttamattomasti “kadonnut”. Efektiivinen markkina-arvo on 510 miljardia
dollaria, kun bitcoinin hinta on 34 000 dollaria. Seuraavaksi tarkastelemme
louhijoiden kokonaiskannustinta neljännesvuosittain. Heidän odotetut
louhintatulonsa ovat 82 125 bitcoinia lohkotukena ja 4 500 bitcoinia siirtopalkkioina
eli 2,95 miljardia dollaria. Neljännesvuosittaiset louhinnan kokonaistulot ovat siis
noin 0,575 efektiivisestä markkina-arvosta. Samoin jokainen yksittäinen sijoittaja
tarjoaa louhijoille neljännesvuosittain kannustimen, jonka arvo on 0,575 prosenttia
hänen omistuksistaan. Esimerkiksi 100 000 dollarin sijoitus 90 päivän aikana
synnyttää siis 575 dollarin arvosta louhintapalkkioita.
5

6. Jos vihreän louhinnan odotettu nettotuotto olisi nolla, suosittelisimme
neljännesvuosittaista yhteissijoitusta vihreään louhintaan, jonka arvo olisi 0,575
prosenttia bitcoinallokaatiosta. Jos vihreä louhinta on kannattavaa, kuten se tällä
hetkellä on, vihreään louhintaan vaadittava sijoitus voisi olla huomattavasti pienempi,
ehkä noin 0,5 prosenttia. Jokaisen vuosineljänneksen lopussa louhinnasta saadut tulot
voidaan sijoittaa uudelleen louhintaan ja mukauttaa niitä tarpeen mukaan, sillä
markkina-arvo, laskentateho, vihreän louhinnan kannattavuus ja bitcoinsijoituksen
koko ovat kaikki saattaneet tällä välin muuttua. Tässä ehdotettu yhteissijoitus on
vaatimaton, ja ase on verrattavissa siihen, mitä sijoittajat maksavat
bitcoinkaupankäynnistä (esimerkiksi 0,5 prosenttia OTC-kaupankäynnistä).
Sijoittaminen vihreään louhintaan
Nyt on kaksi avointa kysymystä: 1) miten sijoittajien pitäisi tarkalleen ottaen
kohdentaa varoja vihreään louhintaan ja 2) miten ehdotuksemme vertautuu muihin
vihreisiin vaihtoehtoihin?
Tarvitaan rahoitusväline – kutsutaan sitä vihreäksi yhteissijoitusvälineeksi (Green
Co-investment Instrument, GCI) – joka rakentuu seuraaville parametreille:
efektiivinen markkina-arvo, laskentateho, siirtopalkkiot, lohkotuki, vihreän
louhinnan kannattavuus ja sijoittajan bitcoinomistusten koko. GCI:n on muututtavat
näiden parametrien muuttuessa, jotta hinta- ja vaikeuskannustin pysyvät tasapainossa.
Kuvitellaan siis neljännesvuosittainen rebalansointipalvelu, joka on sidottu sijoittajan
bitcoinallokaatioon. Palvelu laskee muut syötteet ja perii maksun, joka kohdennetaan
vihreään bitcoinlouhintaan. Louhinnasta saadut tuotot jaetaan sitten takaisin
sijoittajille joko osinkoina tai tulevien GCI-maksuihin. Sijoittajat käyttäisivät
GCI-palvelua niin kauan kuin he omistavat bitcoinia.
Tässä mallissa on tilaa muunnoksille ja kilpailuille. Jotkut GCI-palveluntarjoajat
suuntaavat palvelunsa ammattimaisille sijoittajille ja institutionaalisille toimijoille.
Toiset taas toimivat bitcoinmaailmassa, palvelevat pseudonyymejä käyttäjiä, joiden
GCI-palvelu on merkitty lohkoissa eikä neljännesvuotisessa kellossa, ja maksut
peritään ja ilmaistaan bitcoinissa. Jotkut sijoittajat haluat itse säilyttää bitcoininsa
omien yksityisten avaintensa takana ja haluavat vain vihreää louhintaa. Toiset taas
haluavat yhteistuotteen, joka turvaa bitcoinit ja automatisoi säännöllisen
6

7. CGI-toteutuksen, joka minimoi vihreän louhinnan prosenttiosuuden
kokonaissijoituksesta transaktiokustannukset ja verotuksen huomioiden.
Lyhyesti sanottuna ehdotuksemme on mahdollista toteuttaa monin eri tavoin. Kaikki
tekevät bitcoinista aiempaa vihreämmän, vahvistavat Bitcoin-verkon turvallisuutta, ja
kaikki palvelevat eri tavoin bitcoinereiden erilaisia tarpeita.
Vaihtoehdot jättävät toivomisen varaa
Vaihtoehtoisia keinoja bitcoinin kestävyysnäkökohtien huomioimiseksi ovat muun
muassa:
1. Päästökompensaatio
2. Vihreät kolikot eli värillisiä UTXO:ita sellaisista lohkoista, jotka ovat lähtöisin
niistä louhintasyndikaateista, joiden energialähteiden koostumus tunnetaan ja
on riittävän kestävä
3. Hybridituotteet, jotka yhdistävät päästökompensaation ja vihreät kolikot
toisessa lohkoketjussa liikkuvaksi käärityksi bitcoin-tokeniksi (engl. wrapped
token).
4. Bitcoinin siirtäminen kokonaan pois työntodistepohjaisesta
konsensusmekanismista.
Ehdotuksemme eroaa pelkästä päästökompensaatiosta. Sen sijaan ehdotamme
kannustinkompensaatiota siten, että bitcoinomistukset eivät johda uuteen
hiili-intensiiviseen louhintaan, joka edellyttää myöhempää hiilihyvitystä. Toisin kuin
päästökompensaatio, ehdotuksemme on todennäköisesti myös positiivisen
nettotuoton omaava, joten se ei perustu hyväntekeväisyyteen tai pakkoon.
Ehdotuksemme ei myöskään edellytä, että bitcoinlouhinnan
kokonaisenergialähdejakauma tunnettaisiin: kuinka paljon laskentatehosta syntyy
esimerkiksi hiilivoimalla tai kaasulla. Suosittelemme, että bitcoinlouhijat
kirjaimellisesti louhivat kaiken sen, mitä he omalla toiminnallaan kannustavat, joten
sijoittajan tarvitsee vain tietää, että hänen ostamansa laskentateho on vihreää heidän
oman “vihreyden” määritelmänsä mukaan. Laajemmalla yhdistelmällä ei ole
nähdäksemme merkitystä.
7

8. Värilliset UTXO:t ovat huono idea eettisisistä, taloudellisista ja teknisistä syistä.
Näissä järjestelyissä oletetaan eettisesti ongelmallisella tavalla, että kun joku hankkii
vihreitä UTXO:ita, joiden alkuperä on tiedossa, moraalinen velvollisuus on täytetty.
Tässä ei kuitenkaan huomioida bitcoinin omistamisen vahvistaman kannustimen
ajallista ulottuvuutta; ympäristön kannalta kestämättömään louhintaan
kannustaminen ei riipu vain siitä, kuinka paljon bitcoineja ihmisellä on hallussaan,
vaan myös siitä, kuinka kauan hän pitää niitä hallussaan. Ehdotuksessamme sen sijaan
tehdään jatkuvia yhteissijoituksia vihreään louhintaan bitcoinomistuksia vastaavasti
niin kauan kuin bitcoinia omistetaan. Värilliset UTXO:t ovat myös taloustieteellisesti
vaikeita, koska ne heikentävät bitcoinien fungibiliteettia, mikä uhkaa Bitcoin-verkon
mahdollisuuksia palvella ihmisiä aitona arvonsiirtoverkkona. Jos ajattelet, että Bitcoin
on tai siitä voisi tulla maailmanlaajuinen rahaverkko tai bitcoinista internetajan raha,
värilliset kolikot eivät kuulosta järkevältä ajatukselta. Ehdotus on myös teknisesti
heikkolaatuinen, koska ei ole olemassa reilua ja teknisesti mielekästä tapaa seurata
“yksittäistä bitcoinia” tai yksittäistä UTXO:ta transaktiopuussa. Transaktioon syötetyt
UTXO:t kulutetaan ja sen tuotokset ovat uusia UTXO:ita, joilla ei ole varmaa
yhteyttä tiettyihin syötteisiin; jos syötteitä on paljon, tiettyä värillistä syötettä ei voi
yhdistää luotettavasti tiettyyn tuotokseen.5
Työntodisteesta luopumisessa ei ole puolestaan mieltä. Bitcoinin turvallisuusmallin
tarjoamat takeet ja varmuudet ovat koeteltuja ja keskeinen osa Bitcoinin
arvolupausta. Hybridituotteet epäonnistuvat samasta syystä: kääritty token, jonka
jotkut luotettavat tahot luovat, pitää sisällään hyökkäysvektoreita ja elää toisessa
lohkoketjussa, joten se ei ole todennäköisesti yhteensopiva sen ajatuksen kanssa,
jonka vuoksi joku ylipäätään on ostanut bitcoinia itselleen. Viisaat sijoittajat haluavat
bitcoinia, eivät halpaa kopiota siitä.
Johtopäätökset
Bitcoinlouhinnalla ei ole kovin hyvä maine ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna.
ESG-linjaukset estävät tällä hetkellä joitakin toimijoita hankkimasta bitcoinia, ja
ympäristönäkökulmat hidastavat – sekä yksityissijoittajia että ammattilaisia – sen
käyttöönottoa. Sen sijaan, että muutettaisiin itse Bitcoin-järjestelmää –
heikennettäisiin sen fungibiliteettia, luovuttaisiin työntodisteesta tai luotaisiin
käärittyjä bitcoin-tokeneita kilpaileviin lohkoketjuihin – bitcoinia itsessään voidaan
5
Warmke (2021).
8

9. käyttää sellaisten rahoitusvälineiden suunnittelussa, joka poistaa sen negatiiviset
ympäristövaikutukset. Bitcoinin vaikeusasteensäätömekanismi ja kiinteä
liikkeeseenlaskuaikataulu tarjoavat sijoittajille mahdollisuuden tasapainottaa hintoihin
perustuvaa kannustinta louhintaan täsmällisesti yhtä suuren ja vastakkaisen suuntaan
vaikuttavan vaikeusasteeseen perustuvan disinsentiivin avulla. Toisin sanoen bitcoinia
omistava vain itse louhii kestävästi. Tähän käytäntöön nojaaminen laajamittaisesti
vahvistaisi entisestään Bitcoin-verkon tilitys- ja turvatakuita, parantaisi bitcoinin
maineen lisäksi tosiasiallisesti ympäristön tilaa ja vapauttaisi pääomaa, joka on tällä
hetkellä sidottu joko ESG-päätöksin tai yksilön omantuntoon. Yhteenvetona
sanottakoon, että emme näe mitään todellista jännitettä tai joustettavaa
bitcoininnostuksen ja vähähiiliseen tulevaisuuteen sitoutumisen välillä. Pikemminkin
näemme tässä paljon voitettavaa sekä bitcoinille että koko maailmalle.
Viitteet
Warmke, Craig (2021). “Electronic Coins”. Cryptoeconomic Systems 2(1).
https://doi.org/10.21428/58320208.eb69605e
Kirjoittajista
Troy Cross on filosofian ja humanististen tieteiden apulaisprofessori Reed Collegessa
Yhdysvalloissa, The Nakamoto Project -koulutushankkeen kanssaperustaja ja tutkija
Bitcoin Policy Institute -ajatushautomossa. Hän on erikoistunut metafysiikkaan ja
tieto-oppiin. Cross on aiemmin opettanut Oxfordin ja Yalen yliopistoissa. Cross on
kirjoittanut bitcoinin ympäristö- ja energiakysymyksistä vuodesta 2011 lähtien.
Crossin tuotantoon voit tutustua Google Scholarissa ja PhilPeoplessa.
Andrew M. Bailey on filosofian professori Yale-NUS Collegessa Singaporessa ja
Bitcoin Policy Instituten tutkija. Bailey on kirjoituksissaan käsitellyt rahaa, ihmisiä ja
Jumalaa. Hän työskentelee yhdessä Bradley Rettlerin ja Craig Warmken rahaa
koskevien aiheiden parissa keskittyen ymmärtämään ja arvioimaan bitcoinia monesta
eri näkökulmasta. Bailey on kirjoittanut Warmken kanssa viime vuonna ilmestyneen
artikkelin “Bitcoin is King”. Routledgen kustantama yhdessä Warmken ja Rettlerin
kanssa kirjoitettu kirja Resistance Money: A Philosophical Case for Bitcoin ilmestyy
vuonna 2024. Baileyn tuotantoon voit tutustua Google Scholarissa ja PhilPeoplessa.
9