Arvio siitä, kuinka työmarkkinajärjestöjen ehdotus kilpailukykysopimukseksi vaikuttaisi palkansaajien nettotuloihin ja tuloeroihin. Mukana myös arvio siitä, kuinka sos.vak.maksukorotukset ja lomarahaleikkaukset jakautuisivat miesten ja naisten välillä.

1. Olli Kärkkäinen 4.3.2016
Kilpailukykysopimuksen
häviäjät ja voittajat

2. Kuinka sosiaalivakuutusmaksujen
korotukset kohdistuvat?
Kuka häviää eniten?
Voittaako joku?

3. Tarkasteltavat muutokset
Palkansaajien eläkevakuutusmaksu: +1,2 %-yks
Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu: +0,85 %-yks
Sosiaalivakuutusmaksujen korotus yhteensä (v. 2020): +2,05 %-yks
Kuinka nämä korotukset kohdistuvat eri tulotasoille?
Kuinka korotukset jakautuvat miesten ja naisten välillä?

4. ESIMERKKILASKELMIA
MAKSUKOROTUSTEN
VAIKUTUKSISTA

5. Sosiaalivakuutusmaksujen korotus pienentää palkansaajien
nettotuloja yhteensä noin miljardilla eurolla
-1,400 €
-1,200 €
-1,000 €
-800 €
-600 €
-400 €
-200 €
0 €
-1,400 €
-1,200 €
-1,000 €
-800 €
-600 €
-400 €
-200 €
0 €
Bruttotulot, €/v
Sos.vak.maksukorotusten vaikutus nettotuloihin, €/v
Lähde: SISU-malli / Nordea
Palkka 20 000 €/v → nettotulot -280 €/v
Palkka 40 000 €/v → nettotulot -500 €/v
Palkka 80 000 €/v → nettotulot -840 €/v Huom. Kuvion ”hyppäykset” aiheutuvat
veroasteikon tulorajoista ja siitä, että
sosiaalivakuutusmaksut ovat
verovähennyskelpoisia

6. Nettotulot laskevat 1,5 – 2 prosenttia lähes kaikilla
palkkatasoilla
-2.50%
-2.00%
-1.50%
-1.00%
-0.50%
0.00%
-1,500 €
-1,200 €
-900 €
-600 €
-300 €
0 €
Bruttotulot, €/v
Sos.vak.maksukorotusten vaikutus nettotuloihin
Lähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / NordeaLähde: SISU-malli / Nordea
Euroa vuodessa
(vasen akseli)
% nettopalkasta
(oikea akseli)
Lähde: SISU-malli / Nordea

7. MAKSUKOROTUSTEN
TULONJAKO- JA
SUKUPUOLIVAIKUTUKSET

8. Palkansaajat sijoittuvat keskimäärin suurituloisempiin
tulokymmenyksiin → maksukorotukset kaventavat tuloeroja
Käytettävissä olevien tulojen muutos eri tulokymmenyksissä (%)
-1.40%
-1.20%
-1.00%
-0.80%
-0.60%
-0.40%
-0.20%
0.00%
-1.40%
-1.20%
-1.00%
-0.80%
-0.60%
-0.40%
-0.20%
0.00%
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Lähde: SISU-malli / Nordea

9. Miehet maksavat maksukorotuksista suuremman osan
Maksukorotusten jakautuminen miesten ja naisten välillä
54%
46%
Miehet Naiset

10. Naiset maksavat julkisen sektorin lomarahaleikkauksista
suuremman osan
• Julkisen sektorin lomarahojen nettoleikkaus (-30 %)
150 milj. € (VM:n arvio)
• Julkisen sektorin työntekijöistä 73 % on naisia
• Lomarahojen leikkauksen jakautuminen miesten ja naisten
välillä:
– Miehet: -41 milj. €
– Naiset: -109 milj. €

11. Maksukorotusten ja lomarahaleikkausten yhteissumma
jakautuu lähes tasan miesten ja naisten välille
Maksukorotusten ja lomarahaleikkausten jakautuminen miesten ja naisten välillä
51%49%
Miehet Naiset

12. VOITTAAKO KUKAAN?

13. VM:n arvion mukaan kilpailukykypaketti lisäisi
työllisyyttä 35 000 henkilöllä  työllistyvät voittavat
Peruspäivärahalla oleva työtön
työllistyy pienipalkkaiseen
(1 670 €/kk) työhön
Työttömän käteen jäävät tulot
+400 – 500 €/kk
Ansiosidonnaisella
työttömyyspäivärahalla oleva työtön
työllistyy keskipalkkaiseen
(3 340 €/kk) työhön
Työttömän käteen jäävät tulot
+1 200 – 1 300 €/kk
Lähde: THL (2015) Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015

14. YHTEENVETO
• Sosiaalivakuutusmaksujen korotukset laskevat palkansaajien nettotuloja miljardilla eurolla
• Palkansaajien nettotulot laskevat 1,5 – 2 prosenttia lähes kaikilla palkkatasoilla
• Maksukorotukset tasoittavat tuloeroja koska palkansaajat sijoittuvat keskimäärin
suurituloisempiin tulokymmenyksiin
• Miehet maksavat sosiaalivakuutusmaksukorotuksista naisia suuremman osan, mutta
julkisen sektorin lomarahaleikkauksen kanssa näiden yhteisvaikutus jakautuu tasaisesti
• Kilpailukykypaketin suurimpia voittajia ovat ne työttömät, jotka mahdollisesti työllistyvät
paketin johdosta

15. Lisätietoja
Olli Kärkkäinen
Yksityistalouden ekonomisti
Research Finland
040 7356 030
olli.karkkainen@nordea.com
Laskelmien toteutustapa
Laskentamalli: SISU-mikrosimulointimalli
Aineisto: 800 000 henkilönrekisteriaineisto
Aineistovuosi: 2013 (ajantasaistettu v. 2016 tasoon)
Lainsäädäntövuosi: 2016
Huomio laskelmista: Laskelmat on tehty vuoden 2016 tasossa, vaikka
tarkastellut sosiaalivakuutusmaksukorotukset tulevat täysimääräisesti
voimaan vasta 2020. Tämä voi vaikuttaa hieman korotusten
kokonaissummaan, mutta vaikutus korotusten jakautumiseen on
todennäköisesti pienempi.