Open science and species data. Presention at the opening seminar of the Finnish Biodiversity Information Facility 22nd May 2015. (http://www.lajitietokeskus.fi) Avoin tiede ja lajitiedot. Esitys Lajitietokeskuksen avajaisissa 22.5.2015 (http://www.lajitietokeskus.fi/) Videotallenne tilaisuudesta katsottavissa osoitteessa: http://video.helsinki.fi/Arkisto/tallenne.php?ID=20440

1. Avoin tiede ja lajitiedot:
enemmän hyötyjä vai riskejä?
Tuuli Toivonen
Geotieteiden ja maantieteen laitos
Videotallenne:
http://video.helsinki.fi/Arkisto/tallenne.php?ID=20440
Tämä esitys kohdasta 24:00

2. Avoin
tiede
http://avointiede.fi

3. http://cbig.it.helsinki.fi

4. Laji-
tiedot
Kaksi esimerkkiä
Suojelusuunnittelusta:
Globaali ja paikallinen

5. Pouzols , Toivonen et al. (2014). Nature, 516, 383-399.
See also Di Minin & Toivonen (2015). Bioscience, doi: 10.1093/biosci/biv064

6. By 2020, at least 17 per cent of
terrestrial and inland water, and 10
per cent of coastal and marine areas,
especially areas of particular
importance for biodiversity and
ecosystem services, are conserved…
Biodiversiteettisopimus:
Aichi Target 11

7. • Kuinka paljon suojelualueverkon laajennus
voisi parantaa eliölajien suojelutasoa?
• Mikä vaikutus maankäytön muutoksella on
suojelun mahdollisuuksiin?
• Kuinka paljon kansallisella tasolla toimiminen
vaikuttaa tuloksiin?
• (Voidaanko kysymyksiä lähestyä globaalisti ja silti
paikallisesti mielekkäällä tarkastelutasolla?)
Kysymykset

8. Analyysiprosessi
~25 000
maaselkärankaisen
levinneisyyttä (IUCN)
827
ecoregionia (WWF)
Maankäyttömallit (Uni Ams)
- nykyisin
- Tulevaisuudessa (2040)
Valtioitten rajat
(GADM)
Suojelualueverkko
(WDPA, Protected planet)

9. Globaalit prioriteetit 2040

10. Kansalliset prioriteetit 2040

11. Lajien suojelutaso globaalisti
19 %

12. Lajien suojelutaso globaalisti
61 %

13. Lajien suojelutaso globaalisti
56 %
12 %

14. Lajien suojelutaso globaalisti
43 / 38 %

15. • Tulokset paikallisesti kyseenalaisia, koska
aineisto on epätarkkaa.
• Laadukkaampi lähtödata lisäisi yhteiskunnallista
hyötyä.
• Vapaasti saatavilla olevat lähtöaineistot
varmistavat toistettavuuden.
• Keskustelu tiedontuottajien kanssa tärkeää.
• Monet keskeiset aineistotoimijat ilman pysyvää
rahoitusta.
• Tulosten avoimuutta voidaan parantaa monella
tapaa.
Havaintoja tuloksista ja prosessista

16. Tulokset ja data saataville
http://avaa.tdata.fi/web/cbig/gpan

17. Uudenmaan 4.
vaihemaakunta-
kaava ja sen
viherrakenne-
tutkimus
Kuusterä, J., Aalto, S.,
Toivonen, T. & Lehtomäki, J.
Moilanen, A. (2015)

18. Vaihemaa-
kuntakaavassa
tärkeää tietää:
Missä
arvokkaimmat
viheralueet
Uudellamaalla?

22. • Valtavasti aikaa kuluu aineistojen hankintaan
hallintosyistä.
• Sopimuskäytännöt vaikeuttavat tiedon
kumuloitumista ja heikentävät tehokkuutta.
• Kansainväliselle tutkimukselle riittäisi
vähempikin laatu.
• Paikallinen päätöksenteko edellyttää parasta
– ja aina sekään eri riitä.
Havaintoja prosessista

23. Lajidatan
avoimuus
tutkimuk-
sessa

24. Avoin tiede ja lajitiedot:
enemmän hyötyjä vai riskejä?

25. Avoin tiede ja lajitiedot:
enemmän hyötyjä vai riskejä?
Kiitos!
tuuli.toivonen@helsinki.fi