Tuotteistajan nimiopas 2.1

Lue, kuinka suunnittelet yritykselle, tuotteelle tai
palvelulle hyvän nimen. Löydät tästä oppaasta
ohjeet, miten vältät kalliit virheet jo etukäteen.
• Millaiset ovat nimiprojektin vaiheet?
• Mitkä ovat hyvän nimen tunnusmerkit?
• Kuinka karsit kelvottomat nimiehdokkaat?
• Miksi nimi kannattaa suunnitella kerralla oikein?
• Mistä löydät hyviä nimi-ideoita?
Oppaan lopusta löydät myös kätevän
tarkistuslistan. Käytä sitä avuksi, kun arvioit
nimiehdokkaidesi kelpoisuutta.
JARI PARANTAINEN
Tuotteistajan
nimiopas 2.1
Näppäriä nimiä on helppo keksiä. Mutta niistä
aniharva kestää arkista kulutusta.

Copyright @ 2015 Noste Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. NPO-TNO-2015-09-06www.noste.fii
TUOTTEISTAJAN NIMIOPAS 2.1
Sisällysluettelo
Miksi lukisit tämän oppaan?......................................................................................... 1
Mistä nimiopas on saanut alkunsa?............................................................................... 1
Mitä opas sisältää?...................................................................................................... 2
Miksi hyvä nimi on niin tärkeä?..................................................................................... 2
Kannattaako nimeä vaihtaa?......................................................................................... 5
Miten nimi kannattaa suunnitella?................................................................................ 5
Mistä löydät hyviä nimi-ideoita?....................................................................................6
VAIHE 1: Etsi hyviä nimiehdokkaita................................................................................ 7
VAIHE 2: Karsi kelvottomat nimiehdokkaat....................................................................11
VAIHE 3: Valitse ehdokkaista paras............................................................................. 24
Milloin kannattaa käyttää TM-merkkiä?....................................................................... 28
Pitäisikö perustaa perhe?........................................................................................... 28
Kirjallisuutta.............................................................................................................. 30
Liite 1: Nimiehdokkaan arviointilomake........................................................................31
Liite 2: Kuinka käytät prioriteettimatriisia?.................................................................. 32

Copyright @ 2015 Noste Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. NPO-TNO-2015-09-06www.noste.fi1
Miksi lukisit tämän oppaan?
Oletko osallistunut nimitalkoisiin? Silloin tiedät, että se on viheliäistä hommaa.
Jokaisella on omasta mielestään hienoja ideoita. Kun kaikkien mielipiteet
perustuvat vain mielipiteisiin ja makuasioihin, pian tunteet alkavat kuumeta.
Lopulta on viisainta päättää, ettei mitään päätetä. Harjoitukset jatkuvat yhtä
sekavissa merkeissä taas seuraavalla kerralla.
Todellisuudessa myös nimet ovat suunniteltavissa kylmän rauhallisesti.
Tietysti ripaus inspiraatiota olisi hyödyksi. Mutta usein nimen on kestettävä
kulutusta ja hyökkäyksiä hyvin pitkään ja monenlaisissa ympäristöissä
ulkomaita myöten. Vasta ideoinnin jälkeen alkaa varsinainen raaka työ, kun
ehdokkaista olisi löydettävä toimivimmat.
Siksi tämä opas ei keskity niinkään nimen ideointivaiheeseen, sillä se näyttää
olevan aika harvoin varsinainen ongelma. Sitä paitsi kirjakaupat pullistelevat
toinen toistaan parempia luovuus- ja aivoriihioppaita. Tärkeämpää on tietää,
miten karsit kelvottomat nimiehdokkaat nopeasti.
Hyödyt tästä oppaasta, jos haluat kaoottisen nimiehdokkaiden
arviointivaiheen tilalle selkeän marssijärjestyksen.
Löydät näiltä sivuilta joukon selkeitä neuvoja, joiden avulla voit arvioida
nimiä objektiivisin perustein. Ehdotan myös muutamia keinoja, joiden avulla
saat aikaan uutta nimeä koskevan päätöksen perinteistä huutoäänestystä
älykkäämmin. Seuraavaan nimihankkeeseesi osallistuvat työskentelevät
sulassa sovussa ja järjestelmällisesti niin, että lopputuloksena on – ei enempää
tai vähempää kuin – hyvä nimi!
Espoossa 6. syyskuuta 2015
Jari Parantainen
tuotteistaja
jari.parantainen@noste.fi
p. 050 5229 529
Mistä nimiopas on saanut alkunsa?
Nosteen palveluihin kuuluvat tuotteistusvalmennukset ja -projektit. Jokaisessa
hankkeessa on valittava palvelutuotteelle myös nimi.
Usein nimi on jo entuudestaan olemassa. Toisaalta monissa projekteissa nimen
kehittäminen on tuskallinen prosessi.

Ei niin, etteikö nimiehdokkaita löytyisi vaikka kuinka. Mutta mikä niistä
pitäisi valita? Pelkkiin makuasioihin ja tuntemuksiin perustuva keskustelu
ei ole osoittautunut kovin hyödylliseksi. Päinvastoin, se saa vain tunteet
kuumenemaan ja käynnistää riitoja.
Oli siis pakko kehittää jokin järjellinen kriteeristö, jonka avulla
projektipäällikkömme pystyisi karsimaan nimistä ainakin teknisesti kelvottomat
heti kättelyssä.
Esittämäni menetelmä ei ole teoriaa. Olen suunnitellut tällä menetelmällä
nimen – paitsi lukuisille palvelutuotteille – esimerkiksi suomalaiselle
pörssiyhtiölle Tieto-X Oyj:lle, jonka uusi kansainvälisesti paremmin toimiva
nimi Ixonos Oyj otettiin käyttöön alkuvuodesta 2007.
Mitä opas sisältää?
Tämä opas vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin:
• Miksi hyvä nimi on niin tärkeä?
• Miten nimi kannattaa suunnitella?
• Mistä löydät hyviä nimi-ideoita?
• Miten arvioit hyviä nimiehdokkaita?
• Kuinka karsit kelvottomat nimiehdokkaat?
• Kuinka valitset ehdokkaista parhaat?
• Miten sitoutat kaikki nimipäätökseen?
• Pitäisikö nimet rakentaa perheeksi?
• Milloin kannattaa käyttää TM-merkkiä?
Oppaan lopusta löydät kirjallisuusviitteet ja tarkistuslistan, jota voit käyttää
nimien arviointiin. Lisäksi liitteenä on kuvattu menetelmä, jolla asetat
tarvittaessa suurenkin joukon nimiä paremmuusjärjestykseen.
Miksi hyvä nimi on niin tärkeä?
Hyvä nimi on tärkeämpi kuin moni luulisi. Niin hyvää nimeä tuskin löytyy,
että liiketoiminta alkaisi yksin siksi kukoistaa. Toisaalta huono nimi saattaa
varmistaa, että kauppa käy vuodesta toiseen hitaammin kuin olisi tarpeen.
Nimet herättävät tahtomattaan mielikuvia – joko myönteisiä tai kielteisiä.
Sinäkin osaat luetella joukon etunimiä, joita et koskaan kelpuuttaisi omalle
lapsellesi. Niistä kun tulisi aina mieleen anoppisi tai jokin muu ikävä
mielleyhtymä. Vastaavasti nimen luomat myönteiset mielikuvat ovat usein
mitattavissa suoraan euroina.

Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla kaupunginosasta on
tullut yhä vankempi myyntivaltti. Ongelmaksi kaupunginosa tulee
silloin, kun myyjään tai kiinteistövälittäjään iskee himo ratsastaa
naapurikaupunginosan arvokkaammalta kuulostavalla nimellä.
Esimerkiksi Punavuoreen kuuluvaa Sepänkatua on houkuttelevaa
markkinoida Eirana, eihän Eiraan ole kuin kivenheiton matka.
Meilläpäin Eira näyttää laajenevan Ullanlinnaan Laivurinkadusta lähtien
ja Kaivopuisto Neitsytpolusta lähtien”, naureskelee Ullanlinnassa asuva
nainen.
– Helsingin Sanomat 10.9.2005
Mutta millainen on sitten hyvä nimi? Sille on määriteltävissä lukuisia
ominaisuuksia, joita on vaikea sovittaa samaan sanaan. Täydellinen
napakymppi lieneekin liioiteltu tavoite, sillä tuskin yksikään nimi onnistuu
täyttämään kaikkia tämän oppaan esittämiä kriteerejä. Toisaalta lepsusti
valitsemastasi nimestä saat helposti firmallesi kalliin kiviriipan.
Suurin osa yritysten, tuotteiden tai palvelujen nimistä kuluu yhteen viidestä
ryhmästä:
1. Nimi on joko suoraan tai mutkan kautta syntynyt yrittäjän nimestä.
Suoraan omistajansa nimen mukaan nimettyjä yrityksiä ovat vaikkapa
Porsche ja Ford. Omistajansa nimestä johdettuja nimiä ovat esimerkiksi
Pöyry, Vaisala, IKEA ja Adidas.
2. Nimi on "vain" henkilönimi alkujaankin. Tällaisia ovat esimerkiksi Alma
ja Elisa. Aikaisemin Nordea käytti joitain vuosia nimeä Merita. Myös
paikkojen nimet ovat suosittuja lähteitä, sellaisesta tuttu esimerkki on
Outokumpu.
3. Nimi tarkoittaa jotain. Esimerkkejä tällaisista nimistä ovat Suomen
Asiakastieto, Teippitalo, Valmennuskeskus ja Verkkokauppa.com.
4. Nimi on täysin keksitty. Sellaisia ovat esimerkiksi (nyt jo edesmennyt)
Itella ja Ixonos.
5. Nimi on väännös jostain kantasanasta, kuten Nordea, Destia tai
Talentum. Usein nimen osana voi olla paikan nimi, kuten vaikkapa
tamperelaisilla yrityksillä tam-alkuliite (Tamfelt, Tammermatic). Tosin
ymmärrettävistä syistä ainakaan vientikauppaa käyvät helsinkiläiset
yritykset eivät ole innostuneet matkimaan tamperelaisten käytäntöä.
Lisäksi nimi voi tietysti olla näiden yhdistelmä tai välimuoto. Totta kai edellä
olevista nimistä Nordea viittaa Pohjolaan ja entisen Tieliikelaitoksen nykyinen
nimi Destia kohteeseen tai määränpäähän. Turvayhtiö Securitaksen nimen
lähtökohta lienee latinan securus (tai siitä kehittynyt englannin sana security).
Vastaavasti Toyotan Lexus-automerkin nimi on muunnos luxus-sanasta.
Talentumin nimen kantasana on talent.

Yritysten nimistä väitellyt suomen kielen lehtori Paula Sjöblom kutsuu näitä
keksittyjä nimiä mukakielisiksi.
Mukakielisissä yritysnimissä jäljitellään yleensä latinaa tai kreikkaa.
Latina on neutraali ja on laajalle levinnyt kieli, jolla luodaan mielikuvia
vakaudesta, pysyvyydestä ja tutkitusta tiedosta.
– Taloussanomat 1.8.2006
Kaikissa nimien perustyypeissä on hyvät ja huonot puolensa. Tyypillisesti
markkinoijat alkavat keksiä kakkosryhmään kuuluvia nimiä. Eli sellaisia, jotka
tarkoittavat jotain. Se tarkoittaa väistämättä sitä, että sana on myös monessa
muussa käytössä.
Siksi suosittelenkin, että aloittaisit kolmannesta ryhmästä, eli osittain tai täysin
keksitystä nimestä. Sellainen antaa eniten vapauksia, koska voit pitkälti itse
päättää, millaiset mielikuvat haluat nimeen tartuttaa. Täysin keksitty sana on
todennäköisesti kaikkein turvallisin vaihtoehto. Se on myös helpointa saada
rekisteröidyksi edes likimain aukottomasti omaksesi.
Maailmalla on lukuisia menestyviä yrityksiä, jotka ovat keskittyneet vain hyvien
kaupallisten nimien kehittämiseen. Mutta silti hyvän nimen voi keksiä kuka
tahansa.
Heikki Salmela huomauttaa, että hänellä on kokemuksensa
mainostoimistojen keksinnöistä. Kun he aikoinaan miettivät Hesburger-
nimeä, he ajattelivat, ettei siinä ollut riittävästi “jenkkifiilistä”. He
pyysivät apua mainostoimistosta.
“Kahden viikon päästä tavattiin. He sanoivat, että nyt he ovat keksineet:
Hesburger! Ja sadan tonnin lasku kylkeen!”
Salmela hohottaa: “Siinä nähtiin, mihin mainostoimistoja tarvitaan.”
– City-lehti 7/2002
Joskus nimi vain putkahtaa kuin tyhjästä. Mutta jos rattaasi tuntuvat rouhivan
tyhjää, ala selata sanakirjoja ja sanastoja. Yleisesti käytössä oleva sana
on kuitenkin harvoin sellaisenaan kaikin puolin toimiva. Sen sijaan sanoja
kannattaa muokata ja yhdistellä toisiinsa.

Kannattaako nimeä vaihtaa?
Kun valitset nimen, päätöksen kanssa on elettävä ehkä jopa kymmeniä vuosia.
Etenkin kun jonkin ajan kuluttua vanhasta nimestä on erittäin vaikea päästä
eroon.
Historian painolastista pyrki eroon vuonna 1635 perustettu Britannian
postilaitos, joka surullisen kuuluisassa brändiuudistuksessaan
maaliskuussa 2001 vaihtoi postitoimistoverkostoa pyörittävän
tytäryhtiönsä nimen Post Officesta Consigniaksi. Päätöksen
pyörtämiseen ei mennyt kuin vuosi.
Pieleen meni myös suklaapatukoistaan tunnetun yhdysvaltalaisen
Mars-yhtymän yritys brändätä itsensä Masterfoodsiksi. Uusi nimi
ei tullut viidessä vuodessa tutuksi sen paremmin kuluttajille kuin
jälleenmyyjillekään. Nyt Masterfoods on taas Mars.
Yrityksen nimen vaihtaminen jälkikäteen on kallista puuhaa. Paitsi että se on
syöpynyt oman henkilökunnan ja asiakkaiden mieliin, nimi leviää myös aivan
kaikkialle yrityksen rakenteisiin.
Kyse ei ole vain pois heitettävistä painotuotteista, vaikka niistäkin kertyy
valtava roskakuorma – kilvistä ja valomainoksista puhumattakaan. Yrityksensä
uudelleen ristineet ovat huomanneet, että vanha nimi saattaa putkahdella esiin
tietojärjestelmien uumenista vielä vuosikausia jälkikäteen.
Kaikkein selkein syy lienee silloin, kun yrityksen vanha nimi on kerta
kaikkiaan saastunut tai ryvettynyt. Esimerkiksi vuosituhannen alussa pitkiin
oikeudenkäynteihin yhdistynyt TJ-tiedon nimi oli yritykselle enemmän haitaksi
kuin hyödyksi. Samoin kävi KISS FM -radioasemalle Suomessa, kun sen
tähtijuontaja jäi aikanaan kiinni alaikäisiin sekaantumisesta.
Miten nimi kannattaa suunnitella?
Nimen suunnitteluprosessi on periaatteessa yksinkertainen, sillä siinä on vain
kolme päävaihetta:
1. Etsi hyviä nimiehdokkaita
2. Karsi kelvottomat ehdokkaat pois
3. Valitse jäljelle jääneistä paras

Mikään ei valitettavasti takaa, että saisit tämän prosessin avulla aikaan
aivan loistavan nimen. Mutta todennäköisesti tulokset ovat vähintään hyvää
keskitasoa. Pääset perille, sillä tässä kuvaamani turvatarkastus estää pommeja
pääsemästä lentosi lastiruumaan.
Mistä löydät hyviä nimi-ideoita?
Jos et itse keksi hyvää nimeä, käytä toisten ideoita hyväksesi. Löydät
tuhansia ja tuhansia nimiehdokkaita tietenkin webistä, mistäpä muualtakaan.
Näet esimerkiksi hiljattain vapautuneet verkkotunnukset. Syötä Googleen
hakusanoiksi "expired domains".
Tunnuksia vapautuu joka päivä tuhansia. Suurin osa niistä lähinnä
panee ihmettelemään, miksi joku on sellaisesta joskus jotain maksanut.
Silti puuduttavan pitkästä listasta saattaa löytyä erinomaisia nimiä.
Pidä silloin kiirettä ja varaa tunnuksesi heti. Moni muukin ympäri maailmaa
väijyy hyviä ehdokkaita.
Verkkotunnus ei maksa paljon. Jos domain-kauppias pyytää pelkästä com-
tunnuksesta yli 15 dollarin vuosimaksua, vaihda toimittajaa.
Toinen insipiraation lähde löytyy erilaisista sanastoista. Löydät webistä
ammattisanastoja, mitä ihmeellisimpien kielten sanakirjoja ja (historiallisia)
luetteloita esimerkiksi paikkojen, ihmisten ja jumalten nimistä. Itse aloitan
savotan usein Nykysuomen sanakirjasta.
Yksi joskus hyväksi havaittu tapa on kääntää jokin sana tai nimi
kylmästi takaperin. Esimerkkejä sellaisista nimistä oli esimerkiksi Noiro
(nykyisin Lumene), jonka nimi tuli Orion-yhtiön nimestä. Aikanaan
1980-luvulla tunnettiin matkapuhelimien jälleenmyyjä Aribom (Mobira).
Vuonna 1989 aloittanut Megalos-niminen it-integraattori käänsi
(ymmärrettävistä syistä) nimensä vuonna 1999 Solagemiksi, kun se lähti
kansainvälisille markkinoille.
Kun yhdistelet, kääntelet, lyhennät ja muokkaat eri lähteistä löytämiäsi sanoja,
saatat lopulta osua kultasuoneen.

VAIHE 1: Etsi hyviä nimiehdokkaita
Mikä erottaa hyvän ja tosi hyvän nimen toisistaan? Ehkä ripaus jotain
selittämätöntä "sitä jotain" olisi aina hyvästä. Sen lisäksi hyvällä nimellä on
myös selkeästi tunnistettavia ominaisuuksia:
1. Nimen on oltava lyhyt
2. Nimi synnyttää myönteisiä mielikuvia
3. Nimi personoi
4. Nimi yhdistää tuotteesi ja yrityksesi
5. Nimi on sopivasti yllättävä
6. Nimessä on särmää
7. Nimi viittaa tuotekategoriaan
8. Nimessä on rytmiä
9. Nimi on aakkosten alkupäässä
10. Nimeen liittyy tarina
Tutki oheista listaa ennen kuin alat ideoida nimiehdokkaita. Yksikään
kriteereistä ei ole pakollinen tai kaikissa tapauksissa hyödyllinen. Saat
kuitenkin vihiä joistain sellaisista nimiehdokkaiden ominaisuuksista, jotka
joskus nostavat lopputuloksen keskinkertaisesta erittäin hyvien sarjaan.
1. Nimen on oltava lyhyt
Monet käytännön syyt puoltavat lyhyitä nimiä. Audi on sellaisesta hyvä
esimerkki.
Lyhyt nimi on yleensä helppo muistaa. Lisäksi graafinen suunnittelija ilahtuu,
sillä hän sommittelee siitä helposti napakan logon. Selaimen osoiteriville
on mukavampi naputella lyhyt nimi. Sitä paitsi ihmiset keksivät lempinimiä
mielestään liian pitkän virallisen nimen tilalle.
Lyhyydelläkin on silti rajansa. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta
kolmikirjaimiset lyhenteet ovat huonoja nimiä. Ihmiset eivät muista niitä,
eivätkä ne ole enää kattavasti rekisteröitävissä.
2. Nimi synnyttää myönteisiä mielikuvia
Hyvä nimi tuo kuulijansa mieleen myönteisiä mielikuvia. Jämerä-kivitalo on
mainio esimerkki sellaisesta. Tosin joitain rakennusalan asiantuntijoita se
naurattaa, koska heistä veden pinnalla kelluva “kivi” ei voi olla kovin jämerää.

Edessä asuminen tuntuu olevan suositumpaa kuin takana asuminen,
ja meren rannalla asuminen arvostetumpaa kuin sisämaassa oleilu.
Asuntoilmoituksiin ovatkin ilmestyneet uudet kaupunginosat Etu-Kallio,
Meri-Kamppi ja Meri-Eira.
Etu-Kallioon näyttävät kuuluvan linjat ja Karhunpuiston tienoo. Meri-
Kamppi lienee jossain Hietalahden satama-altaan kupeessa, ja
Meri-Eirana on markkinoitu ainakin Sepänkatua. Korkeimpien talojen
ylimmistä kerroksista tosin näkyy Eira, ja ehkä myös meri.
Toisaalta Lever Fabergén Persil-pesuaine tuo monen suomalaisen mieleen
todennäköisesti epätoivottuja ajatuksia.
Kotimaisista tuotteista Marlin valmistamalla Rybb & Deckers -mehulla on
keksitty, mahdollisimman ulkomaiselta vaikuttava nimi, jonka avulla tuotteesta
on saatavissa hiukan lisähintaa.
3. Nimi personoi
Omistajansa nimi olisi monta kertaa hyvä lähtökohta yrityksen nimeksi.
Esimerkkejä sellaisista onkin lukuisia sekä maailmalta (Dell, Ford, Heinz) että
kotimaasta (Pöyry, Vaisala, Pekkaniska, Eilakaisla).
Omistajan nimi luo mielikuvaa takuunaisesta tai -miehestä, joka vastaa
yhtiönsä toiminnasta asiakkailleen. Joillain luotettavuutta painottavilla
toimialoilla yrittäjien nimet ovatkin lähes vakiokäytäntö (lakiasiaintoimistot).
Monesti suomalainen vaatimattomuus estää yrittäjää valitsemasta omaa
nimeään yritykselleen. Toisaalta voi olla todellinen ongelma, että yrittäjän nimi
jää yrityksen käyttöön, vaikka hän olisi poistunut eläkkeelle vuosia sitten.
4. Nimi yhdistää tuotteesi ja yrityksesi
Kerjäät vaikeuksia ja kuluja, jos yritykselläsi on yksi nimi ja tuotteillasi se
on aivan toinen. Asiakkailla on taipumus muistaa tuotenimet paremmin kuin
yritysten nimet. Syy on ilmiselvä: he käyttävät tuotteita päivät pääksytysten.
Valmistajan nimi painuu taustalle.
Business Robotics Oy myi Talisman-nimistä ohjelmistoa 1990-luvulla.
Asiakkaat kutsuivat yrityksen teknisiä asiantuntijoita yleensä Talismanin
väeksi.

Maailmassa on nimiä aivan liikaa. Asiakkaiden aivoissa on tungosta. Jokaisen
uuden nimen tunkeminen asiakkaan korvien väliin maksaa yhä enemmän.
Panosta siis mieluummin yhden kuin kahden nimen markkinointiin.
Ei ole harvinaista, että jossain vaiheessa yrityksen on viisasta lopettaa
vikurointinsa ja vaihtaa nimensä tuotteen mukaiseksi.
Kosmetiikka- ja puhdistustuotteita valmistava Noiro muutti eilen
nimensä Lumeneksi. Nimenmuutos julkistettiin Lumene-tuotemerkin
35-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.
Lumenen hallituksen puheenjohtajan Jussi Länsiön mukaan
nimenmuutosta harkittiin jo pidemmän aikaa.
“Nimenmuutos on ollut esillä siitä saakka, kun Orion vuonna 2003
luopui Noirosta. Lumene on kansainvälisesti tunnettu tuotemerkki, kun
taas Noiro tunnetaan maailmalla huonosti. Eihän se ole muuta kuin
Orion toisinpäin kirjoitettuna.”
Toinen kotimainen esimerkki on entinen Data Fellows, eli nykyinen F-Secure,
jonka asiakkaat tunsivat F-Secure-nimisestä virustorjuntaohjelmistostaan.
Tiukasti yksityisomistuksessa pysynyt Nero AG kulki aiemmin nimellä
Ahead Software. "Koska kaikki tunsivat yhtiön tuotenimi Nerosta, teimme
siitä yhtiön nimen", belgialaissyntyinen [johtaja Patrick] Peeters kertoo.
– Kauppalehti 3.10.2006
Jos ja kun tuotteita kertyy enemmän kuin yksi, yrityksen nimi kannattaa miettiä
niin, että se toimii tuotenimen osana luontevasti.
Renault Twingo, Renault Clio, Renault Laguna jne.
Microsoft Word, Microsoft PowerPoint, Microsoft Outlook jne.
Esimerkeissä nimen alkuosa on sama kuin yrityksen nimi. Toinen osa määrittää
yksittäisen tuotteen.
Kun nimen alkuosa riittää tekemään nimestä ainutlaatuisen, loppuosa voikin
olla jotain tarkoittava selkokielinen sana, joka ei yksinään riittäisi nimen
rekisteröimiseen. Puhekielessä nimen loppuosa riittää yksinään. Harva
esimerkiksi puhuu Microsoft Wordistä. Asiayhteydestä käy ilmi, mitä pelkkä

word-sana tarkoittaa. Jos se on vielä suomalainen substantiivi, sitä on myös
helppo taivuttaa.
Järjestelmä toimii luontevasti käytännön markkinointityössä. Yksi syy pilee
siinä, että kun yrityksesi nimi on ainutlaatuinen, sen seuraksi voi liittää
esimerkiksi yksinään rekistöröintikelvottoman yleissanan. Silti yhdistelmä on
rekisteröitävissä.
Suolakakaivos ei ole rekisteröitävissä nimeksi. Mutta
Noste-suolakaivos® on.
Jos siis haluat sanan käyttöösi, tämä keino tarjoaa siihen mahdollisuuden.
Arkikielessä on yhdentekevää, käytätkö koko virallista, rekisteröityä nimeä vai
vain sen jälkiosaa. Nosteenkin asiakkaat puhuvat vain Suolakaivoksista.
5. Nimi on sopivasti yllättävä
Joskus nimi kannattaa hakea “väärästä” yhteydestä. Esimerkiksi Diesel-
vaatemerkin nimi oli aikanaan oiva näyte sopivasti yllättävästä valinnasta.
6. Nimessä on särmää
Ei ole itsestään selvää, että hyvän nimen olisi kelvattava kaikille. Joskus on
järkevämpää valita nimi, joka mustavalkoisuudessaan saattaa jopa suututtaa.
Fcuk-vaatteet ja -hajuvedet (www.fcuk.com) ovat tehneet hyvin
kauppansa juuri röyhkeän nimensä ansiosta.
Yhdysvaltalaisen näyttelijän, ohjaajan, tuottajan ja käsikirjoittajan Spike Leen
elokuvayhtiön nimi "40 Acres & A Mule" ärsyttää etelässä asuvaa punaniskaa.
Nimi viittaa palkkioon, joka oli tarkoitettu vapautetuille orjille sisällissodan
(1861–1865) jälkeen.
7. Nimi viittaa tuotekategoriaan
Joskus voi olla hyödyllistä, että nimi ei tarkoita varsinaisesti mitään, mutta
se kuitenkin vihjaa, mitä myyt. Esimerkkejä sellaisista nimistä ovat Suunto
(suunnistusvälineet) tai Rautia (rautakauppa).
8. Nimessä on rytmiä
Ei liene haitaksi, jos nimessä on hyvä rytmi, loppusointu tai jokin muu suussa
sulava ominaisuus. Näyte rullaavasta nimestä on kaikkien tuntema CocaCola.

9. Nimi on aakkosten alkupäässä
Tämä saattaa vaikuttaa hätävarjelun liioittelulta. Mutta tosiasia on, että
ihmiset alkavat lukea hakemistoja ja listoja alusta. On todennäköisempää, että
asiakas törmää yritykseesi tai tuotteeseesi, jos sen nimi sijoittuu aakkosten
alkupuolelle.
Kuten myöhemmin tästä oppaasta huomaat, konsonantit b-, c- ja d-kirjaimet
ovat usein aika huonoja nimen rakennuspalikoita. Siksi kannattaakin miettiä,
saisitko nimen alkamaan a-, e- tai i-vokaaleilla.
10. Nimeen liittyy tarina
Tarinat ovat tärkeitä, sillä ihmiset eivät kyllästy niihin koskaan. Jos nimen
taustalla on hauska tai muuten mielenkiintoinen tarina, siitä voi olla
arvaamatonta hyötyä nimen juurruttamiseksi ja vakiinnuttamiseksi.
VAIHE 2: Karsi kelvottomat nimiehdokkaat
Nimen on täytettävä tietyt kriteerit, jotta se olisi kelvollinen. Kyse on paitsi
lakien määräyksistä, myös riskienhallinnasta. Mitä tarkemmin olet testannut
nimen etukäteen, sen todennäköisempää on, että nimi kestää ankarassa
arkikäytössä. Jos keksit hyvän nimen, voit olla aivan varma, että sille riittäisi
ottajia muuallakin.
Löydät toimivia nimiä huomattavasti helpommin, jos käytät niitä paikallisesti.
Paikallisella tarkoitan esimerkiksi vain yrityksesi sisäiseen käyttöön tulevaa
työnimeä tai pelkästään Suomen markkinoille tarkoitetun tuotteen nimeä.
Jos taas nimen on toimittava kansainvälisesti, nimiprojektisi kustannukset
kasvavat rajusti. Mutta eivät ne silloinkaan paisu niin suuriksi kuin
huolimattomasti kansainväliseen käyttöön valitun nimen vaihto-operaatio.
Nimen on täytettävät seuraavat kymmenen ehtoa:
1. Nimen on oltava ainutlaatuinen ja rekisteröitävissä
2. Nimen on toimittava puhuttuna
3. Nimen on toimittava suomeksi
4. Nimen on toimittava englanniksi
5. Nimellä ei saa olla kaksoismerkityksiä
6. Nimestä ei saa syntyä liian helposti väännöstä
7. Nimi ei saa olla numero
8. Nimi ei saa olla yleissana
9. Nimi ei saa hapantua tai lukita

10. Nimen on oltava relevantti
Näistä kymmenestä ehdosta jokainen on hylkäyksen peruste. Usein nimen
keksijä rakastuu ideaansa niin, että hän alkaa tinkiä säännöistä. Toki riskejä voi
aina ottaa, kunhan teet sen tietoisesti. Suosittelen kuitenkin, että suhtaudut
listan kriteereihin vakavissasi.
1. Nimen on oltava ainutlaatuinen ja rekisteröitävissä
Paras nimi on sellainen, ettei sitä ole kenelläkään muulla. Saat sen omaksesi
niin, että nimen markkinointiin sijoittamasi raha ei valu jonkin muun yrityksen
hyödyksi. Maailma muuttuu vuosien mittaan ja yllättäviä käänteitä syntyy
varmasti.
Tietoverkkotoimittaja Cisco ei aio luopua hallussaan olevasta iPhone-
brändistä, vaikka Apple julkistikin alkuviikolla samannimisen kännykän.
Cisco sai iPhone-tuotemerkin haltuunsa kuusi vuotta sitten, kun se osti
Infogear-nimisen yhtiön. Infogear puolestaan oli rekisteröinyt nimen jo
vuonna 1996.
Cisco haastoi Applen oikeuteen tuotemerkin loukkauksesta. Pian kävi kuitenkin
ilmi, ettei Ciscollakaan ollut pässinselvää oikeutta iPhone-nimeen. Jo heti
naapurimaassa Kanadassa teleoperaattori Comwave Telecom oli käyttänyt
iPhonea erään palvelunsa nimenä jo vuodesta 2004 lähtien.
Ällistyttävää kyllä, edes Comwave ei ollut rekisteröinyt nimeä itselleen.
Toki se oli jo vakiintunut heidän käyttöönsä. Mutta silti luulisi, että suurten
yritysten lakimiehet olisivat tarkempia brändinvartijan työssään. Nimen
rekisteröintikustannus on mitätön verrattuna pienenkin riidan aiheuttamiin
tappioihin.
Vastaavia kotimaisia kiistoja on käyty esimerkiksi Etuovi-tuotemerkistä. Korkein
hallinto-oikeus päätti maaliskuussa 2007 kumota Alma Median tavaramerkin,
koska tamperelainen yrittäjä Jori-Pekka Träskbäck oli ottanut Etuovi.net-
sivuston käyttöönsä Alma Mediaa aikaisemmin. Etuovi-nimen omistusoikeus
ei ole yhdentekevää, kun asunto- ja kiinteistöilmoituksia julkaisevan palvelun
sivuilla käy noin neljännesmiljoona vierailijaa viikossa. Oikeuden päätöksen
aikoihin Etuovi.com oli viidenneksi suosituin suomalainen verkkosivusto.
Lisäksi KHO oli sitä mieltä, että almalaiset rekisteröivät nimen itselleen vastoin
parempaa tietoaan. Jo silloin heillä oli tiedossaan, että Etuovi.net oli muualla

käytössä. Nimilaki kieltää rekisteröimästä tahallaan sellaista tavaramerkkiä,
joka sekoitettavissa toisen merkin kanssa. Tämä ei kuitenkaan hätkäyttänyt
Almaa, jolla riittää rahaa ja voimaa pienyrittäjän jyräämiseksi. Alma Median
markkinapaikoista vastaava johtaja Raimo Mäkilä totesi kylmän rauhallisesti:
"Ei patentti- ja rekisterihallituksen päätös muuta Etuovi.comin toimintaa
millään tavalla".
Aika vitsikästä on se, että Alma Media nosti itsekin helmikuussa 2007
älämölön, kun Niklas Herlinin Nikotiimi Oy kehtasi mennä rekisteröimään
itselleen vuosikaudet vapaana ajelehtineet uusisuomi.fi- ja usari.fi-
verkkotunnukset. Almalaiset epäilivät Viestintävirastolle lähettämässään
kirjeessä, että Herlin olisi hankkinut verkkotunnukset hyötymis- tai
vahingoittamistarkoituksessa. Tässä tapauksessa jupakalla oli onnellinen
loppu. Toukokuussa Herlin osti vuonna 1991 lakkautetun Uusi Suomi -lehden
tavaramerkit Alma Medialta ja perusti nimeä kantavan verkkojulkaisun.
Myös muut suomalaiset (tai ruotsalaiset) osaavat sekoilla nimiasioissa. Kun HK
osti Swedish Meatsin, kaupan mukana tuli kiusallinen hampurilaisketjun nimeä
koskeva kiista.
Patentti- ja rekisterihallitus on hylännyt hampurilaisketju Scanburgerin
hakemuksen yrityksen tavaramerkin rekisteröinnistä. Rekisteröinnin
esteeksi tuli rovaniemeläinen hampurilaisyrittäjä, joka kertoi
rekisteröineensä itselleen Scanburger-nimen kymmenen vuotta sitten.
Mikään tuskin voi olla turhempaa kuin yrittää kaapata toisen varaama nimi
omaksi. Tarkista siis heti aluksi, onko ajattelemasi nimi saatavissa yksin omaan
käyttöösi.
Oikeus kumosi siivousyrittäjän rekisteröinnin, koska tämä oli ottanut
Akun Tehdas -teoksen nimen yrityksensä tavaramerkiksi. Eppu
Normaalilla on tekijänoikeus Akun Tehdas -sävelteoksen nimeen, se on
erikoislaatuinen ja sekoitettavissa Akun Tehdas Oy:n nimeen, oikeus
perusteli.
– HS 9.11.2006

Lopulta nimen itselleen varannut yrittäjä hävisi kiistan Eppu Normaalille
hovioikeudessa kesäkuussa 2009. Korkein oikeus ei antanut valituslupaa, joten
nimikaappari sai maksaa Epuille 28 000 euron oikeudenkäyntikulut.
Toki valitsemasi nimi voi muistuttaa paljonkin kilpailijan nimeä, jos katsot sen
riskin arvoiseksi.
Valio on hävinnyt miljoonariidan kilpailijansa rasvalevitteen Ingmariini-
nimestä. Helsingin käräjäoikeus päätti, että Ingmariini-merkin käyttö ei
ole haitaksi Valion merkeille Voimariini ja Oivariini.
– HS 10.6.2006
Kun olet keksinyt nimiehdokkaan, syötä se välittömästi Googleen. Jos hakukone
löytää nimiehdokkaasi heti tuhansia kertoja, totea tilanne ja siirry seuraavaan
vaihtoehtoon. Jos et jaksa tehdä tätä, pian olet liemessä.
Kiinteistövälityksessä vallankumousta yrittävä Igglo on tehnyt omat
kotitehtävänsä vain vasemmalla kädellä. Yritys heräsi rekisteröimään
oman nimensä vasta vuosi toiminnan aloittamisen jälkeen.
Igglon lipsahdus johti siihen, että Patentti- ja rekisterihallitus hylkäsi
tavaramerkkihakemuksen. EU:n tavaramerkkirekisteristä löytyvät ennestään
liikaa Igglo-nimeä muistuttavat nimet Igloo ja Igloo Home. Niistä ensimmäinen
on sisustustavarakauppiaan Redcatsin ja jälkimmäinen kanadalaisen Igloo
Building Supplies Group Ltd:n samalle toimialalle rekisteröimä.
Igglo oli kyllä aloittanut nimen suojaustoimensa aivan oikein, sillä se oli
varannut ensimmäiseksi tarvitsemansa Igglo-verkkotunnukset. Toimi sinäkin
samoin, eli aloita aina tarkistamalla ainakin com- ja fi-verkkotunnukset.
Verkkotunnus (domain) tarkoittaa Internet-osoitetta. Jos valitsemasi
nimi on esimerkiksi puolalaiselta kuulostava Xyz, kannaltasi tärkeimmät
verkkotunnukset ovat silloin kansainvälinen xyz.com ja suomalainen xyz.fi.
Verkkotunnus xyz.com on jo varattu. Tiettävästi jokainen
46 656:sta kolmen merkin mittaisesta com-tunnuksesta on mennyt
kaupaksi jo vuosia sitten. Voit varmistaa tilanteen esimerkiksi
osoitteesta www.3la.org.
Vaikka verkkotunnuksen tarkistamiseen ei kulu kuin minuutti, nimien keksijät
eivät silti aina viitsi hoitaa työtään loppuun saakka.

Kun Telia osti Soneran loppuvuodesta 2002, konsernin nimeksi valittiin
TeliaSonera. Sen jälkeen yhtiö huomasi, että sen täytyi hankkia
teliasonera.com-verkkotunnuksensa korealaiselta June I. Ahnilta, joka
oli rekisteröinyt sen itselleen saman vuoden maaliskuussa.
Ruotsalaisten tunarointi ei ollut soneralaisille mitään uutta. Aikanaan
he joutuivat ostamaan sonera.com-verkkotunnuksensa yli miljoonalla
dollarilla toista vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen.
– Digitoday 9.1.2003
Ulkomaiset tunnukset voit seuloa vaikkapa osoitteesta www.directnic.com.
Samalla kannattaa varmistaa, että kaikki tärkeimmät verkkotunnukset ovat
saatavissa (fi, eu, com, net, org, biz, info, name, tv, mobi). Se ei nimittäin takaa
mitään, että olet ostanut vain osan verkkotunnuksista omaksesi.
Tietokoneita ja viihde-elektroniikkaa myyvä Verkkokauppa.com-ketju
on hävinnyt internet-osoitteesta muutama vuosi sitten nousseen riidan
myös Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. KHO:n päätöksen mukaan
HairStore-ketju voi tarjota jatkossakin kosmetiikkatuotteita ja palveluja
Verkkokauppa.fi-sivuillaan.
Älä pohdi liikaa sitä, tuletko ikinä tarvitsemaan kaikkia verkkotunnuksia omaan
käyttöösi. Niiden hinta on marginaalinen, jos harjoitat liiketoimintaa tosissasi.
Tavoitteesi on vain suojata nimesi tälläkin tavalla.
Internet-sivujen uusi mobi-pääte, eli matkapuhelimille räätälöidyt
internetsivut, on saanut jobbarit iskemään Suomessa erityisesti
mediayhtiöiden kimppuun. Muun muassa Helsingin Sanomien, Ylen,
MTV3:n, Kauppalehden ja Taloussanomien mobi-osoitteet ovat siirtyneet
yksityishenkilöiden nimiin. Samoin on käynyt Iltalehdelle, Ilta-Sanomille
ja Aamulehdelle.
Joku on voinut ostaa etsimäsi verkkotunnuksen varastoonsa vuosia sitten. Silti
osoitteesta ei välttämättä löydy web-sivuja. Ei riitä, että etsit selaimellasi web-
sivuja osoitteesta www.xyz.fi.
Tarkista suomalaiset fi-loppuiset verkkotunnukset Viestintäviraston
osoitteesta domain.fi.

Ylivoimaisesti suurin osa kansainvälisistä Internet-käyttäjistä yrittää
ensimmäiseksi kirjoittaa com-osoitteesi selaimeensa. Silloin mahdollisen
ostajan on parasta päätyä yrityksesi verkkosivuille.
Varmista asia myös kaupparekisteristä. Tarkista, ettei Suomessa ole yritystä,
joka on rekisteröinyt nimen. Sen saat selville Patentti- ja rekisterihallituksen ja
Verohallinnon yhteisestä yritystietojärjestelmästä osoitteesta www.ytj.fi.
Käy lopuksi läpi vielä tavaramerkkirekisterit. Katso, ettei nimeä ole
rekisteröity ainakaan Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään
tavaramerkkitietokantaan (www.prh.fi) tai EU:n yhteiseen
tavaramerkkirekisteriin (http://oami.eu.int).
Jos haluat pelata varman päälle, tarkista EU:n ulkopuolelta vielä maakohtaiset
tavaramerkkirekisterit ainakin niistä maista, joissa käyt kauppaa. Tai
palkkaa siihen erikoistunut toimisto hoitamaan asiaa. Toimeksiantoja hoitaa
esimerkiksi helsinkiläinen Asianajotoimisto Heinonen & Co, jonka yhteystiedot
löydät osoitteesta www.heinonen.com.
2. Nimen on toimittava puhuttuna
Olisi kätevää, jos yrityksesi henkilöstö kykenisi lausumaan yrityksesi tai
tuotteesi nimen yksiselitteisen selkeästi. Jos nimi olisi lausuttavissa vieläpä
puhujan äidinkielestä riippumatta, aina parempi.
Marita Nieminen muutti 1990-luvun alussa Oulusta Helsinkiin
Mechelininkadulle. Oulun yliopistosta lähetettiin hänelle postia
osoitteella Mäkelininkatu, koska Oulusta sellainen löytyy.
Nieminen soitti yliopistoon, ja valisti oikeinkirjoituksesta: “Se
kadunnimi ei ole sitten Mäkelininkatu vaan Mechelininkatu, ja sen alku
kirjoitetaan M, E, C, H”. Tuloksena seuraavassa kirjeessä osoitteena luki
Mäkelininkatu 2 A7 N E C H.
Hilda Flodinin kujalla Pikku Huopalahdessa asuva Eeva Nuutinen on
turhautunut omaan osoitteeseensa. “Kadun nimi on osoittautunut
painajaismaisen vaikeaksi kuulla ja ymmärtää. Poikkeuksetta joudun
tavaamaan sen kirjain kirjaimelta ja kertomaan vielä erikseen
oikeinkirjoitusohjeet.”
Esimerkiksi Nokia on hyvä nimi, jota yksikään suomalainen ei käsitä väärin –
eikä moni ulkomaalainenkaan.

“[Yhdysvaltojen myydyimmistä] Merlot-punaviineistä tuli suosittuja
todennäköisesti sen vuoksi, että lajikkeen nimi on helppo lausua.
Muut ranskalais- tai italialaisnimet ovat mahdottomia ääntää monille
amerikkalaisille. Muualla maailmassa Merlot-punaviini ei ole kovinkaan
suosittu.”
– Talouselämä 24/2005
Nimi voi keksijänsä mielestä näyttää kirjoitettuna toimivalta, mutta silti kukaan
ei osaa kirjoittaa sitä kuulemansa perusteella oikein. Näin käy etenkin, jos
suomalaisen firman tai tuotteen nimi ei tarkoita varsinaisesti mitään, mutta
siinä on mukana vierasperäisiä kirjaimia, kuten b, c, d, q, w tai z.
Jos annat tuotteellesi nimeksi Zibuli, suurin osa kotimaisista
asiakkaistasi kirjoittaa sen ihan varmasti muotoon Sipuli. Tai sitten
Zipuli. Tai Sibuli.
Varmasti toistensa kanssa sekaisin meneviä kirjainyhdistelmiä ovat b-d,
b-p, d-p, w-v, x-ks, z-ts, q-k, c-s ja c-k. Puheessa (etenkään täysin keksitystä)
nimestä ei voi tietää, onko se kirjoitettu x-kirjaimella vai ks:llä.
Näyte tahallaan sääntöjä rikkovasta nimestä on Häagen-Dazs. Se on
tarkoituksellisesti sopivan mutkikas, täysin keksitty yhdysvaltalaisen jäätelön
nimi. Se kuitenkin toimii, sillä amerikkalainen päättelee, että kyse on hienosta,
jostain Sveitsin tienoilta tuotavasta eurooppalaisesta merkkituotteesta.
Ei kuitenkaan ole aina itsestään selvää, että mahdollisimman helppo nimi
toimisi taas muuten parhaalla tavalla. Taideteollisen korkeakoulun professori
Matti Remes kritisoi jo vuosia sitten Suomen postin yrityspuolelle kehittämää
Itella-nimeä.
Kansainvälistyneiden yritysten muoti-ilmiönä on ollut jo pitkään etsiä
ns. mömmö-nimiä, jotka ovat lyhyitä eivätkä tarkoita mitään. Mutta juuri
se on niiden heikkous, kukaan ei pysty muistamaan niitä monenkaan
kuulemiskerran jälkeen.
Remeksen mielestä Itella-sanaa ei voi sijoittaa mihinkään maahan, eikä sillä ole
sen enempää isänmaata kuin kansallisuuttakaan – eikä siis persoonallisuutta
tai omaleimaisuutta. No, postilaiset palasivatkin juurilleen taas vuonna 2015.

Vältä lyhenteitä
Etenkin kolmikirjaimiset lyhenteet saattavat vaikuttaa hyviltä nimiltä, koska
monet suuryritykset käyttävät niitä. Suomalaiset tuntevat hyvin lyhenteet IBM
ja BMW.
Lyhenne on saattanut olla sata vuotta käytössä. Sen markkinointiin on uponnut
kenties miljardeja. Yritykselläsi ei todennäköisesti ole voimavaroja tai aikaa
odotella, että lyhenne alkaisi toimia. Myös verkkotunnus on kiven alla.
Ennakoi englannin kirjainleikit
Joskus olisi viisasta pohtia, kannattaako nimeä aloittaa esimerkiksi
u-kirjaimella. Sitä käytetään monissa yhteyksissä you-sanan lyhenteenä.
Ohiossa toimiva, putkia valmistava yritys joutui sulkemaan sivunsa, sillä
sen verkkotunnus on liian lähellä suosittua YouTubea. Miljoonat kävijät
ovat ruuhkauttaneet utube.comin sivut. Kävijämäärä nousi niin suureksi,
että utube.com joutui sulkemaan sivunsa.
– Digitoday.fi 2.11.2006
Vastaavia riskejä syntyy muistakin yksittäisistä merkeistä, jotka ovat
tekstiviesteissä ja verkossa irkkaavien ja mesettävien käytössä kaikkialla (esim.
be = B, too=2, for=4, are=R, see=C, why=Y) .
3. Nimen on toimittava suomeksi
Vaikka kehittäisit vierasperäisen nimen kansainväliseen käyttöön, se ei saa
olla suomeksikaan liian vaikea. Jos kukaan ei arkikielessä jaksa käyttää nimeä
oikein, yrityksesi tai tuotteesi saa uuden lempinimen joka tapauksessa.
Vierasperäinen nimi voi olla lausuttavissa mukavasti perusmuodossaan.
Mutta suomalaisten pitäisi pystyä myös taivuttamaan sitä. Jos nimi on
vaikkapa Atonos, pitäisikö sanoa Atonoksessa vai Atonossa?
Jos nimi on suomeksi, kirjoita se kielioppisääntöjen mukaisesti. Nimiä on
vaikea käyttää, jos ne eivät noudata vakiintuneita sääntöjä. Kaikki eivät arvaa,
millä tavalla väärin joku on halunnut nimensä kirjoitettavaksi.
Yhteisiä sääntöjä ei ole keksitty vain ihmisten kiusaksi, vaan myös siksi,
että se on tarkoituksenmukaista. Liikenteessäkin seuraisi kaaos, jos
jokainen valitsisi itse, ajaako hän ajoradan oikeaa vai vasenta reunaa.

Postipankki osasi aikoinaan kirjoittaa nimensä oikein. Mutta kun yrityksen
nimi vaihtui, uusi Sampo Pankki Oyj raiskasikin kielemme yhdyssanojen
kirjoitussääntöjä sumeilematta. Ehkä nimiensä ulkomaisten versioiden vuoksi
erityisesti pankit ovat innostuneet ylimielisiksi (Nordea Rahoitus Suomi Oy,
Tapiola Pankki). Mutta osaavat sitä muutkin, kuten HK Ruokatalo.
Sonera julkaisi kieltämme rusikoivan Minun Sonera -palvelunsa keväällä 2007.
Minun Sonera -kampanja on ehtinyt herättää myös närää, koska Sonera-
sanasta puuttuu possessiivisuffiksi eli omistusliite.
- Pohdimme toki tätä suomenkielisyysasiaa ja tulkitsimme asiaa niin,
että kyseessä on erisnimi eli emme tätä suoranaisesti taivuta, vaan
puhumme Minun Sonera -liittymästä, Pajala perustelee.
– Markkinointi&Mainonta 4.5.2007
Pajalan perustelu on erikoinen, koska suomalaiset taivuttavat kaikkia muitakin
nimiä. Tuskin soneralaisetkaan sanovat, että olen tulossa Sonera tai menossa
Sonera. Sen sijaan he sanovat tulevansa Soneralta tai menossa Soneraan tai
Soneralle. Todennäköisesti taustalla on mainostoimiston tarve käyttää Soneran
logoa, jonka kirjoitusasua ei tietenkään muuteta. Mutta perusongelma lähtee
tietenkin jo Minun Sonera -nimestä, jossa ei liene mitään kekseliästä tai
mielenkiintoista.
Kielioppimme vastaisesti kirjoitettu nimi antaa yrityksestäsi moukkamaisen
kuvan. Niin tekevät kirjoitusvirheet markkinointimateriaalissasi muutenkin.
Asiakkaat voivat pitää luotaantyöntävinä ja ärsyttävinä kielitajuamme
ja normejamme loukkaavat nimet, joissa on kirjoitusvirhe tai joiden
taivutus on epäselvä. Paras nimi on visuaalinen ja kieliopillisesti helppo.
Marimekko on logossa pienellä alkukirjaimella, mutta tekstissä se
kirjoitetaan ja taipuu kielioppisääntöjen mukaan.
– Turun yliopiston tutkija Paula Sjöblom, Kauppalehti Extra 5.9.2005
Yksi tehokas tapa hämmentää asiakkaat on kirjoittaa nimi suuraakkosin. Jos
NIMI on näin kirjoitetettu, miten sitä pitäisi taivuttaa? Entä jos käytän NIMEstä
tällaista versiota? Hassulta tuo NIME näyttää, jos nimen suunnittelija on
ajatellut, että suuraakkosin pitäisi kirjoittaa aina NIMI.

4. Nimen on toimittava englanniksi
Nimessä ei saa olla skandinaavisia merkkejä. Siksi ä-, ö- ja å-kirjaimet
kannattaa unohtaa heti. Se on tietysti internetin ja sähköpostin syytä.
Toki selaimet ja muut it-järjestelmät nielevät myös erikoiskirjaimemme yhä
sujuvammin. Muttei ö-kirjain silti ilmesty ainakaan ulkomaisen asiakkaasi
näppäimistöön koskaan. Tietysti on sääli hyllyttää suuri osa suomalaisista
sanoista.
Lisäksi kannattaa varoa ainakin suomen kielen diftongeja, jotka ovat englantia
puhuville vaikeita. Ne ovat vokaaliyhdistelmiä, joita meillä riittää 18 kappaletta:
yi, öi, äi, ui, oi, ai, äy, au, yö, öy, uo, ou, ie, ei, eu, iu, ey ja iy.
5. Nimellä ei saa olla kaksoismerkityksiä
Jos yrityksesi ei toimi ulkomailla, firmasi nimeen tuskin pääsee kätkeytymään
kaksoismerkityksiä. Tai niin sitä luulisi.
Espoolainen päiväkoti otti nimekseen Pikkula. Henkilökunta ei
ymmärtänyt, miksi se hymyilytti asiakkaita. Kerrottakoon nyt varmuuden
vuoksi, että monille suomalaisille pikkula on paskahuussin synonyymi.
Ulkomaisten asiakkaiden mielestä valitsemasi hieno nimi saattaa tarkoittaa
yllättäviä asioita.
Ford lanseerasi aikoinaan Brasiliassa Pinto-nimisen automallin. Harva
sitä kuitenkaan osti, sillä Pinto tarkoittaa paikallisessa slangissa
pienikokoista miehen sukuelintä. Mallin nimeksi vaihdettiin kiireen
vilkkaa toimivampi, hevosta merkitseva Corsel.
Ford kunnostautui myös Meksikossa. Yksi automalleista sai nimekseen
kuumaa merkitsevän nimen Caliente. Valitettavasti se merkitsee
paikallisessa puhekielessä usein myös prostituoitua.
Eivät pieleen menneet autojen nimet ole vain Fordin yksinoikeus.
General Motors esitteli Etelä-Amerikan markkinoille mallin nimeltä Nova.
Espanjaa puhuville “no va” merkitsee samaa kuin “se ei kulje”. Auto sai
uuden nimen Caribe.
Kömmähdyksiä sattuu myös suomalaisille yhtiöille.

Korneimpia esityksiä on nimeltä mainitsemattoman elintarvikeyhtiön
Rape-suklaapatukka (rape = raiskaus).
Kauppalehden uutinen taitaa tosin olla sikäli pielessä, että ilmeisesti kyse oli
Kantolan Rape-kekseistä. Paitsi nimet, myös iskulauseet ovat vaarallisia.
Nokia markkinoi vuonna 1998 saksalaisille matkapuhelimiaan
iskulauseellaan “Jedem das Seine” (jokaiselle ansionsa mukaan). Lause
on paremmin tunnettu kilvestä, joka tervehti juutalaisia Buchenwaldin
keskitysleirin portin yläpuolella.
Yksi legendaarisimmista mainoslauseista on “Nothing sucks like Electrolux”,
jonka tarkoitus oli kehua pölynimuria. Puhekielessä lause tarkoittaa, ettei
mikään ole surkeampi kuin Electrolux.
Tarkista myös nettikeskustelijoiden sanasto varmuuden vuoksi. Kymmenet
viattoman näköiset lyhenteet tarkoittavat vaikka mitä, kuten FFS=for fucks
sake, GAL=get a life, L8R=later, ESAD=eat shit and die jne.
6. Nimestä ei saa syntyä väännöstä
Eräässä nimiprojektissa yhtenä ehdokkaana oli "Focusta". Asiakas oli
välittömästi sitä mieltä (aivan aiheesta), että nimen loppuosasta "custa" tulisi
kotimaassa heti sanomista. Niinpä tuo ulkomaiseen käyttöön sinänsä aivan
käypä nimi hylättiin. Silti eräs yrittäjä otti sen käyttöönsä.
Jos siis mahdollista, anna nimesi heti koiranleukojen käsiteltäväksi ja katso,
keksivätkö he heti ensimmäisen viiden minuutin aikana jonkin aivan ilmeisen
tavan pahoinpidellä muuten hienoa nimiehdokasta.
7. Nimi ei saa olla numero
Esimerkiksi Nokian matkapuhelimet olivat tyypillisesti vain numeroita (kuten
Nokia 8620). Mutta jos ihmiset muistaisivat numeroita paremmin kuin
nimiä, kai he kutsuisivat toisiaan henkilötunnuksillaan? Tai ehkä nykyisin
matkapuhelinnumeroillaan?
Numerosarjoissa on kyse teollisesta perinteestä, jota etenkin saksalaiset
autotehtaat ovat pitäneet hengissä näihin päiviin saakka. Insinöörin
näkökulmasta on loogista numeroida tuotteet, etenkin kun niitä on paljon.
Jos asiakaskin on insinööri, ajatus voi lämmittää myös häntä. Muuten suurin

osa ihmisistä muistaa nimet paremmin, puhumattakaan nimeen mahdollisesti
liittyvistä mielleyhtymistä.
[Ingvar] Kamprad paljasti, miksi Ikean tuotteilla on samat ruotsalaiset
nimet ympäri maailmaa eikä sarjanumeroita. "Olen aina ollut huono
muistamaan numeroita", sanoo mies, jonka omaisuus on maailman
neljänneksi suurin, arviolta 23 miljardia euroa.
Vältä kulunutta kikkailua nimeen upotetuilla numeroilla (esim. numero neljä
for-sanan sijaan). Niistä seuraa vain ongelmia, koska nimen kuullut ei voi tietää
oikeaa kirjoitusasua.
8. Nimi ei saa olla yleissana
Yleisnimi ei ole sama asia kuin nimi. Se on nimiä keksivien markkinoijien ja
tuotteistajien yleisin haksahdus. Koska tuotenimiä ei tarvitse rekisteröidä,
kelvottomia ehdotuksia putkahtelee esiin usein.
Veronmaksajain keskusliitolla ei ole yksinoikeutta Veronmaksajat-
nimen käyttöön. Se selvisi, kun Iloiset veronmaksajat -yhdistys pääsi
yli vuoden kamppailun jälkeen yhdistysrekisteriin. Keskusliitto oli
kannellut patentti- ja rekisterihallitukseen Iloisten veronmaksajien
rekisteröintihakemuksesta, sillä se haluaisi olla ainoa virallinen
veronmaksajien yhteenliittymä Suomessa. Kantelu ei mennyt läpi,
vaan patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi myös veroista iloitsijat
rekisteriinsä.
– HS 24.5.2006
Historialliset syyt saattavat johtaa harhaan. Suomessa on toimivia yrityksiä,
joiden nimet ovat tavallisia suomen kielen substantiiveja (Kone Oyj,
Maahantuonti Oy). Sellaisia ei ole voinut rekisteröidä Kaupparekisteriin pitkiin
aikoihin.
Jos virallinen rekisteröinti ei onnistu, todennäköisesti nimiehdokkaasi on
sekoitettavissa vääriin yhteyksiin. Joskus käy niin, että alun perin hyvä
uudissana yleistyy niin, ettei se toimi enää nimenä.

Copyright @ 2015 Noste Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. NPO-TNO-2015-09-06www.noste.fi
Eila Kaisla keksi sanan “toimialapalvelu”, jonka hän antoi yrityksensä
nimeksi vuonna 1971. Mutta vähitellen nimi muuttui koko toimialaa
kuvaavaksi yleissanaksi, jonka monet kilpailijat liittivät osaksi nimeään.
Yhtiön nimenä onkin nykyisin Eilakaisla Oy Toimialapalvelu.
Muita aikojen saatossa nimistä yleissanoiksi muuttuneita sanoja on lukuisia,
kuten heteka (alun perin lyhenne Helsingin Teräshuonekalutehtaasta).
“Kännykkä” on Nokian vuonna 1998 rekisteröimä tavaramerkki.
Keinotekoinen, mitään tarkoittamaton sana on turvallinen valinta. Voit
sementoida sen omaksesi, eikä kukaan voi ottaa sitä pois. Kun nimi ei tarkoita
mitään, voit itse päättää, millaisia mielikuvia nimi synnyttää asiakkaidesi
korvien välissä.
Muista kuitenkin, että Patentti- ja rekisterihallituksen ns. asiantuntijat
saattavat perustella päätöksiään sattumanvaraisesti. Esimerkiksi Ediste-nimen
tavaramerkkihakemus tuli vuonna 2009 hylätyksi sillä perusteella, että se on
kuulemma suomen kielen yleinen sana! Se oli outo ajatus, koska nimi on itse
keksimämme väännös edistää-sanasta.
Perusteluna virkamies käytti sitä, että Ediste-nimi löytyi Googlesta niin moneen
kertaan. Yritimme selittää, että totta kai nimemme löytyy verkosta, koska
olemme parhaamme mukaan kasvattaneet näkyvyyttämme kaikin keinoin.
Vasta erikseen omalla kustannuksellamme hankkimamme kielitoimiston
lausunto käänsi asiaamme käsitelleen virkailijan pään. Ediste rekisteröitiin
tavaramerkiksemme.
Hupaisinta seikkailussa on se, että sama "asiantuntija" oli hyväksynyt Noste-
sanan tavaramerkiksemme vuosia aikaisemmin. Noste kun todella on suomen
kielen yleinen sana! Sen ei siis kaiken järjen mukaan olisi pitänyt mennä
koskaan läpi.
Suosittelenkin, että kun keksit kokonaan uuden nimen, kaappaa tietokoneesi
näytöltä talteen hakutuloksia, joista näkyy tilanne vielä silloin, kun
nimesi ei ole yleistynyt verkossa. Päivättyjen kuvien avulla voit todistaa
tavaramerkkikäsittelijälle, että sanasi ei joskus aikanaan ollut yleinen suomen
kielen sana.
23

9. Nimi ei saa hapantua tai lukita
Yritykset valitsevat nimiään kulloinkin vallitsevan muodin mukaan. Kuin
samasta muotista putkahtaneita nimiä voi olla vaikea erottaa toisistaan. Mikä
oli muodikasta vielä pari vuotta sitten, saattaa tuntua jo pian tunkkaiselta.
Aikanaan 1970- ja 1980-luvuilla sadat yritykset valitsivat nimekseen
Finn-alkuisen tekeleen tyyliin “Finnromu”. Kun EU alkoi nostaa päätään,
Finnromu piti vaihtaa tietenkin Euroromuksi. Seuraavaksi lienee
vuorossa Globalromu.
Latinalaistyyliset väännökset tulivat muotiin 1990-luvulla. Sellaisista tyypillisiä
esimerkkejä ovat Fortum, Talentum ja Janton. Tosin näiden nimien sukulaisia
putkahtelee näkyviin vieläkin. Tieliikelaitos kertoi tammikuun lopussa 2007,
että se vaihtaa nimensä Destiaksi.
Vaikka aiemmin tässä oppaassa kehoitan harkitsemaan toimialaan viittaavia
nimiä, kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Liiaksi jotain tarkoittavasta nimestä
voi olla haittaa.
Helsinkiläinen Eiran Putkihuoltoliike Oy sijaitsee Lauttasaaressa,
useiden kilometrien päässä Eirasta. Herttoniemen Autokatsastus Oy
löytyy paitsi Herttoniemestä, myös Espoon Suomenojalta ja Helsingin
Hernesaaresta.
Myös yrityksesi toimiala saattaa muuttua vuosien mittaan alkuperäisestä.
Silloin vanha nimi muuttuu rasitteeksi.
10. Nimen on oltava relevantti
Jos yrityksesi on asiantuntijapalveluja myyvä konsulttiyritys, tuskin haluat sen
nimeksi Hepsankeikka-konsultit. Vaikka lelukaupalle sopiva nimi saisi harmaat
konsultit erottumaan, ei se asiantuntijaimagoa vahvistaisi.
Etenkin ryppyotsaiset isot johtajat varoittavat erikseen, ettei firman nimi saa
olla lapsellinen tai liian leikkisä. Tuotteiden nimet voivat sitä jo ollakin.
VAIHE 3: Valitse ehdokkaista paras
Kun olet vihdoin saanut karsinnat päätökseen, jäljelle jääneet ovat ainakin
teknisesti ottaen kelvollisia ensimmäiseen tulikokeeseensa. Nyt kandidaatit
olisi marssitettava lopullisesta valinnasta päättävän raadin eteen.
24

Miten ehdokkaat kannattaa esitellä johtoryhmälle?
Älä vie johtoryhmän päätettäväksi suurta määrää ehdokkaita. Esittele
mieluummin yksi ehdokas, johon itse uskot. Johtoryhmä päättää, hyväksyykö
se nimen vai ei. Jos nimi tulee hylätyksi, ota käyttöön varaehdokas. Jos sekään
ei kelpaa, aloita kokonaan uusi valintakierros.
Oikea marssijärjestys on tärkeä, jos nimen on toimittava useilla
ulkomaisilla markkina-alueilla. Joudut tarkistuttamaan mahdolliset
rekisteröinnin esteet jopa maittain etukäteen. Se on kallista
alihankintatyötä, jota ei kannata haaskata turhaan.
Kaikkein huonoin tapa on esitellä päättäjille kaksi tusinaa nimeä ja pyytää heitä
valitsemaan niistä. Siitä ei seuraa muuta kuin yleinen mellakka.
Jos kuitenkin päädyt esittelemään suuren joukon nimiä, johda valintaprosessia
esimerkiksi näin:
1. Jokainen päättäjä saa valita listasta yhden (itsekseen paperille
kirjoittamansa) nimen, jota hän pitää ehdottomasti mahdottomana
vaihtoehtona. Poista nämä ehdokkaiden joukosta.
2. Kysy, onko joukossa jäljellä nimiä, joita joku raadin jäsenistä pitää
mahdottomana. Toista kohta 1.
3. Toivon mukaan jäljelle jäi edes yksi kompromissi. Jos niitä jäi useita,
aina parempi. Äänestämällä olisi nyt ilmeisesti löydettävissä nimi, jota
kukaan päättäjistä ei suorastaan ainakaan vihaa.
Kerää äänestystulokset mieluummin niin, että kukin osallistuja kirjoittaa ne
paperille itsekseen. Muuten äänekkäimpien mielipiteet tartuttavat nekin, jotka
olivat aluksi ajatelleet toisin. Tämä on tieteellisesti todettu tosiasia, ei mitään
viisastelua.
Järjestelmällisin tapa on käyttää prioriteettimatriisia. Sen avulla valinta
muuttuu helpoksi, koska joudut vertaamaan vain aina kahta ehdokasta
toisiinsa. Katso matriisin käyttöohje tarkemmin tämän oppaan liitteestä.
Toisinaan valintaraadille kannattaa näyttää hylättyjä nimiä ja perustella, miksi
olet hylännyt ne. Kun kuulijat ymmärtävät, miten vaikea hyviä nimiä on lopulta
löytää, he alkavat arvostaa jäljelle jääneitä kelvollisia vaihtoehtoja. Vielä äsken
huonolta tuntunut nimi saattaakin muuttua kohtalaiseksi ehdokkaaksi.
Nopein menetelmä olisi kuunnella ensin kaikkien mielipiteet ja
perustelut. Sen jälkeen johtaja päättää ehdokkaista parhaan ja piste.
Nimi on valittu!
25

Tämä järjestely ei vättämättä ole niin tyly kuin miltä se saattaa vaikuttaa. Yritys
ei kuitenkaan ole demokratia. Johtaja ainakaan ei ole tyytyväinen, jos hänen
suosikkinsa tuli jyrätyksi.
Mitä perinteisen äänestyksen tilalle?
Uusia nimiä voi lopulta olla vain yksi. Mutta se ei tarkoita, että
päätöksentekoprosessin tarvitsisi olla silti mustavalkoinen.
Tämän oppaan tarkoitus on antaa nimeä pohtiville asiaperusteita ja kriteerejä,
joiden avulla nimi olisi valittavissa kylmän harkitusti. Toiseksi päätöksestä
kannattaa varmasti keskustella niin, että jokainen voi hyväksyä lopulta
voittajanimen valintaan johtaneet perustelut.
Vaikka perinteistä äänestystä pidetään demokratian tunnusmerkkinä, sitä
voi pitää mustavalkoisena enemmistödiktatuurin välineenä. Kun joku vain
tuskastuu tarpeeksi, hän ehdottaa äänestystä. Pian onkin nuijittu päätös, johon
jokaisen on tyydyttävä. Keskustelu loppuu siihen. Tappiolle jääneet vetäytyvät
narisemaan ja nuolemaan haavojaan keskenään.
Olisiko ollut löydettävissä vielä napakampi vaihtoehto? Se jää perinteisen
äkkikuolema-menetelmän vuoksi arvoitukseksi. Mikä pahinta, harvat
äänestyksessä turpaansa saaneet ovat sitoutuneita päätökseen.
Jim Highsmith kiinnittää huomiota tähän näkökulmaan ketterää
projektijohtamista käsittelevässä kirjassaan Agile Project Management. Hän
ehdottaa, että perinteisen kyllä-ei-tyyppisen äänestyksen sijaan kannattaisi
laatia laajempi asteikko, joka jakautuu viiteen eri vaihtoehtoon:
1. Kannatan
2. Kannatan varauksin
3. Tunteeni ovat sekavat / en osaa sanoa
4. En kannata, mutta sitoudun päätökseen
5. En kannata, käytän veto-oikeuttani
Nämä vaihtoehdot kannattaa vielä levittää asteikoksi esimerkiksi seuraavasti:
1. Kannatan 2. Kannatan
varauksin
3. Sekavat
tunteet
4. En kannata,
mutta sitoudun
5. En kannata,
veto
A.A. J.P.
M.A.
J.N. J.R.
Kukin merkitsee asteikolle oman äänensä nimikirjaimillaan. Tavoiteena onkin,
että äänenlaskun tarkasteluvaiheessa jokainen saisi tilaisuuden perustella
mielipiteensä.

Näin äänestäjät saattavat kuulla näkökulmia, jotka jäisivät muuten pimentoon.
Tai ainakin he voivat ymmärtää muiden äänestäjien näkemyksiä ja niiden
taustoja. Vanha mustavalkoinen äänestysmalli ei rohkaise pohdintaan.
Kiinnitä erityistä huomiota neljänteen kohtaan, joka jää perinteisessä
äänestyksessä käsittelemättä. Se antaa äänestäjälle mahdollisuuden jättää
pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä, mutta silti hän katsoo voivansa elää
päätöksen kanssa. Jo pelkästään se, että tämä valinta on selkeästi tarjolla,
helpottaa monien sitoutumista yhteisiin päätöksiin.
Päätökseen voidaan edetä myös vaiheittain niin, että ensin tehdään
koeäänestys tässä esitetyn asteikon avulla – kenties jopa useaan kertaan.
Tärkeintä on, että malli rohkaisee jokaista ideoimaan, kuuntelemaan toistensa
mielipiteitä ja löytämään parhaat ratkaisut. Koeäänestyksen absoluuttinen
tulos ei ole oleellinen.
Voi olla järkevää, että ratkaiseva äänestys on vasta joitain päiviä myöhemmin.
Jokainen ehtii kypsytellä näkemyksiään. Lopullinen päätös voi sitten perustua
kyllä-ei-äänestykseen.
Pitäisikö mielipiteitä kysyä henkilöstöltä?
Monissa yrityksissä järjestetään laaja gallup, jotta kaikki saavat sanoa
mielipiteensä uudesta nimestä. Lähestymisessä on monta heikkoutta, joiden
vuoksi asiaa kannattaa harkita pari kertaa:
1. Kaikilla on nimestä näkemys aivan varmasti. Mutta heillä ei ole
aavistustakaan siitä, millainen on hyvä nimi. He eivät ole lukeneet
esimerkiksi tätä opasta. Vastaajien näkemykset perustuvat pelkkiin
ennakkoluuloihin, perustelemattomiin mielipiteisiin ja makuasioihin.
2. Entä jos pari mielipidevaikuttajaa päättää torpata uuden nimen? Se
leviää pian kulovalkean tavoin koko henkilökuntaan. Heitetäänkö hyvin
perustein ja huolellisesti tarkistettu nimi romukoppaan? Jos ei heitetä,
miksi mielipidettä kysyttiin? Mikä takaa, että sellaista nimeä löytyy
koskaan, joka kelpaisi kaikille?
3. Vastaajat eivät yleensä osaa arvioida mielipiteensä kustannuksia.
Työntekijät eivät näe hintaa, joka nimen hylkäämisestä seuraa. Se
ei muodostu vain seulontaan käytetystä ajasta ja rahasta. Lisäksi
uuden nimen julkistus myöhästyy. Gallupeihin vastaajat voivat puhua
edesvastuuttomasti. He vain vastaavat, koska heiltä kysyttiin.
4. Monet reagoivat muutoksiin joka tapauksessa kielteisesti. Jos käytössä
on ollut vanha nimi jo vuosia, siitä on tullut tuttu ja turvallinen. Vaikka
uusi nimi herättäisi alussa paljonkin keskustelua, muutaman viikon
päästä kaikki ovat jo tottuneet uuteen nimeen joka tapauksessa.
Ei sitä paitsi ole lainkaan selvää, että nimen täytyisi heti miellyttää kaikkia.
Esimerkiksi autojen muotoilijat ovat huomanneet, että uuden tuotteen pitääkin

ärsyttää aluksi jonkin verran. Muuten tuote on liian yhdentekevä, että se
kiinnostaisi juuri ketään. Ostajien silmä tottuu uutuuteen yllättävän pian.
Voisiko sama päteä nimeen? Ehkä sen pitääkin ensin hiukan härnätä, jotta
siinä olisi särmää. Sekä henkilöstösi että asiakkaasi tottuvat uuteen nimeen
yllättävän nopeasti.
Milloin kannattaa käyttää TM-merkkiä?
Jos olet keksinyt nimen, ryhdy heti käyttämään sen yhteydessä Trademark-
symbolia™. Siihen et tarvitse mitään erityistä lupaa.
Tavaramerkkilaissa ei säädellä ® ja ™ -merkkien käytöstä. Mutta
oikeuskäytännössä on katsottu, että ® -merkkiä tulisi käyttää vain
rekisteröityjen merkkien yhteydessä. Eli jos tavaramerkkiä ei ole
rekisteröity Suomessa tai EU:n alueella, ® -merkkiä ei ole syytä käyttää.
Sen sijaan™ -merkkiä voi käyttää vaikkei tavaramerkkiä olisikaan
rekisteröity (esimerkiksi vakiintuneen tavaramerkin tunnuksena tai
silloin kun tavaramerkkihakemus on vireillä).
– Patentti- ja rekisterihallituksen web-sivut 12.5.2010
TM-merkki ei anna mitään ylimääräistä suojaa muuten, mutta se on
vakiintuneen tavaramerkin tunnus. Se kannattaa ottaa käyttöön heti, kun
tavaramerkki alkaa tuntua vakiintuneelta. Jos minulta kysytään, se aika alkaa
viimeistään noin tunnin kuluttua nimen keksimisestä.
Jos sitten haluat tiukempaa suojaa tavaramerkillesi, rekisteröi se
PRH:n tavaramerkkirekisteriin. Rekisteröi ensin ainakin nimi (tai sanamerkki,
kuten virkamies sanoo). Se maksaa vain runsaat 200 euroa. Saat nimen kahteen
tavaramerkkiluokkaan. Logon tai liikemerkin rekisteröiminen on tavallaan oma,
erillinen prosessinsa, joka maksaa lisäksi toisen mokoman.
Ota huomioon, että tavaramerkin rekisteröinti on tosi pitkäpiimäistä puuhaa.
Alle puolessa vuodessa ei tapahdu mitään.
Pitäisikö perustaa perhe?
Yksittäisiä nimiä on vielä helppo keksiä. Mutta entä jos tarvitset nimiä
kokonaisen sarjan? Haluat esimerkiksi tuotteistaa joukon toisiinsa liittyviä
palvelutuotteita. Olisi tietenkin loogista, että nimet ovat tavalla tai toisella
samaa sarjaa. Tässä joitain esimerkkejä, mitä se tarkoittaa:

• Mustikka, Mansikka, Puolukka, Juolukka,...
• Mars, Jupiter, Merkurius, Saturnus,...
• Milano, Dakar, Boston, Tornio, Peking,...
• Taunus, Cortina, Mustang, Sunliner,Lumina,...
• Hurricane, Spitfire, Seafire, Typhoon, Mosquito,...
• Lancaster, Martin, Ventura, Liberator, Mitchell, Marauder,...
• Hestia, Poseidon, Zeus, Hera, Athena, Artemis, Hermes,...
Tietysti nämä nimet toimivat harvoin tuollaisenaan. Mutta aivan hyvin
esimerkiksi oman firmamme nimet voisivat olla virallisesti muotoa Noste-
mustikka, Noste-mansikka ja niin edelleen. Ne olisivat rekisteröintikelpoisia.
Nimiperheisiin liittyy kuitenkin ongelma, jota monet eivät ole huomanneet.
Ilmiö tulee esiin paikkojen nimistöissä. Tässä näyte muutamista Espoon
Tontunmäessä sijaitsevista katujen nimistä:
• Myllytontuntie
• Haltijatontuntie
• Riihitontuntie
• Tontunmäentie
• Haltijatontuntie
• Tonttumuorinkuja
• Nokitontunkuja
• Metsätontunkuja
• Tonttupolku
On tietysti loogista valita nimiä samasta aihealueesta. Aloitteleva taksikuski
tietää ilman navigaattoriakin, mihin Mersun nokka kannattaa suunnata.
Käytännöllä on kääntöpuolensa. Monien mielestä vastaavalla tavalla laadittujen
nimisarjojen jäsenet muistuttavat toisiaan niin paljon, että niitä on miltei
mahdotonta muistaa ja erottaa toisistaan. Usein aivomme toimivat siihen
tapaan, että esimerkiksi samaa tarkoittavat Kontiolahti ja Karhulahti menevät
keskenään sekaisin. Samaan aihealueeseen liittyvät nimet ovat lähes yhtä
hankalia, vaikka ne eivät olisikaan synonyymejä keskenään.
Olen törmännyt yrityksissä ihmisiin, jotka sekoittavat jatkuvasti
keskenään jopa 10 vuotta oman yrityksensä käytössä olleita
nimisarjojen jäseniä. Miten sitten asiakkaat voisivat niitä erottaa, jos
siihen ei pysty edes myyjän oma henkilöstö?

Mieti siis kaksi kertaa, kannattaako nimisarjaa suunnitella näin. Paljon
tehokkaampaa saattaisi olla, että nimien aiheet eivät muistuta toisiaan liikaa –
tai kenties lainkaan.
Sanottakoon nyt vielä erikseen, ettei ongelma ratkea numerosarjoilla tai
lyhenteillä: ne toimivat niminä kaikkein surkeimmin.
Kirjallisuutta
Frankel, Alex, Word Craft — The art of turning little words into big business,
Crown Publishers 2004.
Yhdysvaltalainen Frankel on nimisuunnittelun ammattilainen, joka kertoo,
miten järjestelmällisesti nimet suunnitellaan suuressa maailmassa. Kirja kertoo
taustoja sellaisten nimien synnystä kuin Accenture, Cayenne tai Viagra.
Ries, Al & Laura – The 11 Immutable Laws of Internet Branding, HarperCollins
Publishers Inc. 2000.
Teos kertoo, miten verkkoliiketoiminnan menestys riippuu mm. oikein valitusta
nimestä. Hyvän nimen merkitys vain korostuu verkossa, koska nimi on usein
asiakkaan ainoa linkki myyjän luokse.
Sjöblom Paula – Toiminimen toimenkuva: suomalaisen yritysnimistön rakenne
ja funktiot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1064, väitöskirja
vuodelta 2006.
FM Paula Sjöblom tutkii väitöskirjassaan yritysnimiä kielitieteen näkökulmasta.
Tutkimus selvittää, millaisista rakenneosista suomalaisia yritysnimiä on tapana
muodostaa, mitä merkityksiä nimiin sisältyy ja mitä nimen kielellinen muoto
viestii.

Liite 1: Nimiehdokkaan arviointilomake
Käytä tätä tarkistuslistaa, kun arvioit nimiehdokkaan kelpoisuutta. Bonus-kohdat tarkoittavat nimen
ominaisuuksia, joista voi olla (tapauksesta riippuen) hyötyä. Reunaehtoja kannattaa rikkoa tietoisesti vain,
jos niihin on todella perusteltu syy.
Nimiehdokas:
Bonukset
Nimi on lyhyt
Kuitenkin pidempi kuin 3 kirjainta
Enintään 3 tavua
Nimestä syntyy myönteisiä mielikuvia
Nimi personoi
Nimi yhdistää tuotteesi ja yrityksesi
Nimi on sopivasti yllättävä
Nimessä on särmää
Nimi viittaa tuotekategoriaan
Nimessä on erityistä rytmiä
Nimi on aakkosten alussa
Nimeen liittyy tarina
Reunaehdot
Nimi on ainutlaatuinen ja rekisteröitävissä
Internet-domainit vapaana (fi, eu, com, net, org, biz, info, tv, mobi)
Nimi ei ole kenenkään sukunimi
Nimeä ei löydy kaupparekisteristä
Nimeä ei löydy yhdistysrekisteristä
Nimeä ei löydy tavaramerkkirekisteristä (Suomi, EU, muut maat)
Nimi ei ole yleisesti jossain muussa vakiintuneessa käytössä
Googlesta ei löydy oleellisia / huolestuttavia hittejä
Nimi ei sekoitettavissa vakiintuneeseen tai rekisteröityyn nimeen
Nimi toimii puhekielessä
Nimen kirjoitusasu selviää kuultuna
Ei sekaantumisen vaaraa: b - d - p, w - v, x - ks, z - ts, q - k, c - s, c - k
Nimi toimii suomeksi
Nimi on kirjoitettavissa kieliopin mukaisesti
Nimi on taivutettavissa
Nimi toimii englanniksi
Ei skandinaavisia merkkejä (ä, ö, å)
Ei diftongeja
Nimellä ei ole kohdemaassa kaksoismerkityksiä
Nimestä ei saa helposti väännöksiä
Nimi ei ole numero (eikä sisällä numeroita)
Nimi ei ole yleissana
Nimi ei happane heti käsiin
Nimi ei lukitse tulevaisuuden muutoksilta
Nimi on relevantti (ei siis esim. lapsellinen)

Liite 2: Kuinka käytät prioriteettimatriisia?
Jos joudut järjestämään useita nimiehdokkaita paremmuusjärjestykseen, käytä
tehtävään prioriteettimatriisia. Sen sijaan, että joudut miettimään esimerkiksi
kymmentä ehdokasta yhtäaikaa, vertaatkin aina kerrallaan vain kahta
vaihtoehtoa toisiinsa.
Tässä on esimerkki prioriteettimatriisista, jossa on seitsemän vertailtavaa
nimeä:
Aino Elina Kirsi Maarit Raija Satu Vilma
Aino
Elina
Kirsi
Maarit
Raija
Satu
Vilma
Vertaa jokaista vaakarivillä olevaa nimeä aina kuhunkin pystysarakkeessa
näkyvään nimeen. Kirjoita taulukkoon aina vertailun voittajan nimi. Eli jos
esimerkiksi olet sitä mieltä, että Maarit on parempi nimi kuin Kirsi, kirjoita
näiden nimien risteyskohtaan "Maarit" näin:
Aino
Elina
Kirsi Maarit
Maarit
Raija
Satu
Vilma
Sen jälkeen jatka samaan tapaan. Vertaa kunkin taulukon solun kohdalla olevia
nimiä. Täytä kaikki valkoiset ruudut esimerkiksi näin:
Aino Aino Aino Maarit Aino Aino Aino
Elina Elina Maarit Elina Elina Elina
Kirsi Maarit Raija Satu Vilma
Maarit Maarit Maarit Maarit
Raija Satu Vilma
Satu Vilma
Vilma
32

Laske lopuksi, montako kertaa kirjoitit kunkin nimen taulukkoon. Tässä
esimerkissä tulokset jakautuivat näin: Aino 5 pistettä, Elina 4 pistettä, Kirsi 0
pistettä, Maarit 6 pistettä, Raija 1 piste, Satu 2 pistettä, Vilma 3 pistettä.
Paremmuusjärjestykseen järjestettynä tulokset näyttävät tältä.
1. Maarit (6 pistettä)
2. Aino (5 pistettä)
3. Elina (4 pistettä)
4. Vilma (3 pistettä)
5. Satu (2 pistettä)
6. Raija (1 piste)
7. Kirsi (0 pistettä)
Maarit oli siis voittaja.
Taulukkoon saattaa tulla myös tasapelejä. Silloin kahdesta tasatuloksen
saaneesta voittaa se, jonka nimi on kyseisen parin risteyskohdassa.
Jos siis esimerkiksi Raija ja Satu saisivat molemmat 3 pistettä, mutta Raija
on voittanut näiden kahden nimen välisen vertailun, Raija menee silloin
lopputuloksissa Sadun edelle.
Vinkki! Jos vaihtoehtojen paremmuudesta on päättämässä iso joukko ihmisiä,
pidä jokaisen matriisiin merkitsemäsi parin kohdalla äänestys. Kirjaa sitten
taulukon soluun kunkin äänestyksen voittaja. Tässä esimerkissä äänestyksiä
olisi tarvittu 21 kappaletta.
33

Noste Oy
Tekniikantie 14
02150 Espoo
vaihde 0207 347 800
www.noste.fi
Noste Oy tuotteistaa asiantuntijapalveluja ja
huipputekniikkaa. Tilaa myös tuotteistusvalmennukset
asiantuntijoillesi, tuotepäälliköillesi ja myyjillesi.
Nosteen ohjauksessa tuotteistamaan ovat syöksyneet
jo ennen sinua mm. Area, CGI, Digia, Etteplan, Fonecta,
Fortum, Fujitsu, Huom!, Huurre, LähiTapiola, Neste, Posti,
Pöyry, Sandvik, St1, Tieto, VTT ja Vaisala.
Copyright©2014NosteOy
EI LEIKKIÄ

Tuotteistajan nimiopas 2.1

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Ähnlich wie Tuotteistajan nimiopas 2.1

Ähnlich wie Tuotteistajan nimiopas 2.1 (20)

Mehr von Prizztech

Mehr von Prizztech (20)

Tuotteistajan nimiopas 2.1