2. BIOS LYHYESTI
BIOS on uusi itsenäinen ja monitieteinen tutkimusyksikkö,
joka tutkii globaaleja ympäristö- ja resurssipaineita ja niiden
vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.
Lisäksi BIOS kehittää aiheeseen liittyvää journalismia
yhteistyössä Ylen Yhteiskuntatoimituksen kanssa.
Tutkimusyksikön kaksivuotisen pilottijakson 2015-2017
rahoittaa Koneen Säätiö.
3. MIKSI UUSI YKSIKKÖ?
Saman katon alle aitoa tieteidenvälisyyttä, joka ei lähde
vanhoista tieteellisistä traditioista tai “siiloista”.
Ei riippuvuutta olemassa olevien tutkimusorganisaatioiden
“politiikasta”.
Ei ajatuspaja vaan tieteeseen nojaava tutkimusyksikkö, joka
panostaa sanoman ymmärrettäväksi tekemiseen; tutkimuksessa
jo lähtökohtaisesti mukana kontekstuaalinen ymmärrys.
Tiivistä yhteistyötä tiedon loppukäyttäjien kanssa tuorein ottein
(co-design, tarinallistaminen, koulutustyöpajat, tutkimuksen
edelleen kehittäminen saatujen kokemusten myötä).
4. ALKUVAIHEEN TYÖRYHMÄ
Jussi T. Eronen, FT, dosentti, paleobiologi, ilmastotutkija
Paavo Järvensivu, KTT, talouskulttuurin tutkija
Karoliina Lummaa, FT, dosentti, kirjallisuudentutkija
Ville Lähde, FT, filosofi, tietokirjailija
Antti Majava, KuM, kuvataiteilija
Tero Toivanen, FM, tohtorikoulutettava, poliittinen talous
Tere Vadén, FT, dosentti, filosofi
+ yhteistyökumppanit mm: HY, Aalto, TaY, Berkeley Uni,
Stanford Uni, Biodiversity and Climate Research Centre
Frankfurt, CMI, Inforglobe, Sitra, VNK
5. MITÄ TUOMME LISÄÄ JO TEHTÄVÄÄN
ENNAKOINTIIN?
Tuomme systemaattisesti esiin niitä luonnonympäristön
ja resurssipohjan muutoksia, jotka oleellisesti vaikuttavat
yhteiskuntaan ja sen mahdollisiin kehityspolkuihin.
Emme tarkastele vain nykyisen markkinakehikon
puitteissa tapahtuvia teknologisia murroksia – vaan
laajemmin poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen
instituutioiden roolia yhteiskunnassa.
Virallisilla ja epävirallisilla instituutioilla on pakottavia ja
normatiivisia vaikutuksia ihmisten toimintaan. Näiden
instituutioiden aktiivinen kehittäminen on oleellista, kun
parannetaan yhteiskunnan kykyä tukea hyvää elämää
luonnon järjestelmien rajoissa.
6. TUTKIMUKSELLISET YDINTEHTÄVÄT 1/2
1. Syntetisoimme tuoreinta tutkimustietoa a) luonnon ja b) ihmisten
järjestelmien toisiinsa kytkeytyneistä globaaleista ja lokaaleista
muutosmekanismeista (sosio-ekologisten järjestelmien tutkimus,
SES):
a) Ilmastonmuutos, viljelysmaan köyhtyminen, maankäytön
muutokset, saastuminen, vesivarantojen ehtyminen, kasvi- ja
eläinlajistojen ehtyminen, raaka-aineiden ehtyminen
b) Yhteiskunnan perustoimintoja ylläpitävät poliittiset, taloudelliset
ja kulttuuriset instituutiot sekä niiden i) vaikutukset luonnon
järjestelmiin ja ii) riippuvuudet luonnon järjestelmistä
2. Tunnistamme vahvat ja mahdollisesti äkkinäiset muutosmekanismit
(esimerkiksi öljyhinnan vaihtelut, väestönsiirtymät) ja erityisen alttiit
maantieteelliset alueet (hotspots)
8. TUTKIMUKSELLISET YDINTEHTÄVÄT 2/2
3. Luomme skenaarioita järjestelmätason muutosten aiheuttamista
potentiaalisista vaikutusketjuista lähihistoriallisten
tapausesimerkkien kautta (analoginen päättely Suomen kontekstiin
soveltaen)
4. Teemme “stressitestejä” suomalaisille instituutioille niiden
kestävyyden arvioimiseksi eri skenaarioissa
5. Rakennamme työkaluja suomalaisten instituutioiden kestävyyden
parantamiseksi (esimerkiksi talouspoliittiset mallit, yritysstrategiat
instituutioiden ylläpitäjinä ja muokkaajina)
9. Varautuakseen kasvavaan globaaliin epävarmuuteen
yritysten ja valtioiden on rakennettava yhteiskuntien
resilienssiä.
Keskeistä on kompleksisten vaikutus- ja
riippuvuussuhteiden analysointi; tarvitaan uudenlaista
kykyä tehdä skenaarioita ja riskisuunnitelmia.
Globaalien riskien analyysi ylittää vaativuudessaan
yksittäisten yritysten kapasiteetin.
”
WEF Global Risks Report 2016: