Miksi Suomen kaupungistuminen jatkuu? -policy paperin julkaisutilaisuuden kalvot. Perustuu Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman URMI-tutkimushankkeen (urmi.fi) tuloksiin. Julkaisu saatavissa kokonaisuudessaan: https://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/policy-paper-miksi-suomen-kaupungistuminen-jatkuu/

1. Miksi kaupungistuminen
jatkuu?
Argumentteja keskusteluun Suomen
kaupungistumisen syistä 2020-luvulla
6.2.2020

2. Urbanization, mobilities and
immigration (URMI) &
WP1 Drivers of Urbanisation

3. Tervetuloa!
@urmi_team @Akatemia_STN
#kaupungistuminen #2020
#strateginentutkimus

4. Kaupungistuminen,
kinkkinen kysymys
¨
Seuraavatko ihmiset työpaikkoja vai
päinvastoin?
Kiihdyttääkö digitalisaatio kaupungistumista
aina vai vain tällä hetkellä?
Lisääkö monipaikkaisuus kaupungistumista
vai ei?
Mikä on tilan tuottamisen rooli
kaupungistumisessa?

5. https://bemine.fi/loppuraportti/

6. 2000-luvun alun
kaupungistumisen ajurit

7. 2000-LUVUN
ALUN AJURIT
1/2
× Luonnollisen väestönkasvun painopisteen
siirtyminen isoimpiin kaupunkeihin
× Maatalouden ja teollisuuden työpaikkojen
väheneminen
× Tietointensiivinen talous keskittyy isoimpiin
kaupunkeihin, palvelut tulevat perässä
× Kahden koulutetun aikuisen perheiden
osuuden kasvu
× Maahanmuuton keskittyminen suurimpiin
kaupunkeihin

8. 2000-LUVUN
ALUN AJURIT
2/2
× Kiinteistöbisnes keskittyy kovimman tuoton
alueille eli suurimmille ja kaupunkiseuduille
× Lainojen tiukentuneet ehdot pudottavat
vakuusarvoja maaseudulla ja
pikkukaupungeissa
× Seutuistuminen on laajentanut
kaupungistumisen piiriä, mille Suomessa
on hyvin vähän esteitä
× Kaupunkiverkon tiheys ja infrastruktuurin
polkuriippuvuudet
× Monipaikkaisuus

9. 2020–2030-lukujen ajurit

10. 2020- JA
2030-LUVUN
AJURIT
1/2
× Ilmastonmuutoksen hillintäpyrkimykset
nostavat elinkustannuksia epätasaisesti
× Digitaalinen talous keskittyy tiiviisti
asutetuille alueille
× Työsuhteiden muutos suosii asumista
hyvällä sijainnilla
× Julkisten palvelujen verkko harventuu
edelleen

11. 2020- JA
2030-LUVUN
AJURIT
“vastakarvaan”
2/2
× Keskittymisen haittapuolet käynnistävät
uuden hajautumiskehityksen?
× Globaaliin ympäristökriisiin reagoiminen
vaatii maankäytön muutoksia?

12. Kaupungistuminen ei ole
luonnonvoima

13. TILAN
TUOTTAMINEN
JA
KULUTTAMINEN
× kaupungistumista synnyttävät toisaalta
yksittäiset ihmiset omilla valinnoillaan ja
toisaalta isot toimijat päätöksillä jotka
muuttavat ihmisten valintojen ehtoja
× mikäli talouden rakenne ja reunaehdot
pysyvät samoina kuin nyt, eivät
muuttovirrat käänny maaseudulle tai
pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin
× Suomessa kehityksen epätasaisuus on
akuutti kysymys

14. TILAN
TUOTTAMINEN
JA
KULUTTAMINEN
× tilan tuottamisen lyhyt historia
− esimoderni
− teollistuminen
− jälkiteollinen / urbaani

15. screen.io/demos
Kolme tärkeintä
kaupungistumisen ajuria
2020-2030-luvuilla?

16. Kommenttipuheenvuorot

17. SOILE
KUITUNEN
Mikkelin kaupunki
&
Kuntoutussäätiö
Kommenttipuheenvuoro
@KuitunenSoile
@Kuntoutussaatio

18. KATJA
PALONEN
Työ- ja
elinkeinoministeriö
Kommenttipuheenvuoro
@katjapalonen
@TEMuutiset

19. JUHA
KOSTIAINEN
YIT
Kommenttipuheenvuoro
@Juha_Kostiainen
@YITSuomi
Juhalta terveisiä - puheenvuoron
peruuntumisesta reklamaatiot
suoraan Finnairille

20. KATARIINA
HAIGH
Asuntosäätiö
Kommenttipuheenvuoro
@asuntosaatio

21. Toimenpidesuositukset

22. SUOSITUKSET
× Kaupungistumiskehitykseen vaikutetaan talous-
ja yhteiskuntapolitiikan suurten linjausten
kautta
× Hiilineutraalien kaupunkien ja Suomen
rakentaminen on saatava kaupunkipolitiikan
keskiöön.
× Työhön ja opiskeluun perustuvan
maahanmuuton lisääminen on suomalaisen
yhteiskunnan keskeinen tulevaisuuskysymys.
× Kaupunkiseutujen suunnittelu on päivitettävä
digitaalisen ajan tilallisiin suhteisiin.
× Asuntopolitiikan rooli suurkaupungeissa
korostuu.
× Pieneneville, ikääntyville kaupungeille ja
maaseutupaikkakunnille tarvitaan oma
suunnittelun ja politiikan työkalupakki.

23. Kiitos!
Keskustelu jatkukoon!
@urmi_team @Akatemia_STN
#kaupungistuminen #2020
#strateginentutkimus